Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä varoittaa, että verovarat eivät pian enää riitä asumisen tukiin, jotka ovat kuvainnollisesti ampumassa katosta läpi sekä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun että jatkuvien vuokrankorotusten seurauksena.
Hyssälä vaatii eri sosiaalitukien yhdistämistä, hallinnon karsimista ja yhdenvertaisuutta tuensaajaryhmien välille.
Pääjohtaja antaa vertailukelpoiset tapausesimerkit Helsingistä, Oulusta, Sodankylästä ja Tampereelta. Yksin asuvan eläkeläisen perusturva on vuodessa nettona Helsingissä 3 530 euroa suurempi kuin yksin asuvan työttömän perusturva. Oulussa ja Tampereella eläkeläinen saa takuueläkkeen ja eläkkeensaajan asumistuen kautta vuodessa käteen yli 4 000 euroa enemmän kuin työtön peruspäivärahan ja yleisen asumistuen kautta.
Sodankylässä yksin asuva eläkeläinen saa perusturvaa vuodessa käteen 3 750 euroa enemmän kuin pienimmän perusturvan varassa elävä yksin asuva työtön.
Räikeät erot johtuvat eläkeläisten paremmasta asumistuesta ja erilaisesta verokohtelusta.
Esimerkit pohjautuvat todellisiin henkilöihin. Kaikkien asunnon kuukausivuokra on 650 euroa.
– Onko köyhä eläkeläinen enemmän köyhä kuin köyhä työtön tai köyhä lapsiperhe? Työtön ja lapsiperhe saavat yleistä asumistukea, joka on pienempi kuin eläkkeensaajan asumistuki. Yhteiskunnassa eri ryhmiä pitäisi kohdella samalla tavalla. Oikeudenmukaisuus ei toteudu, Hyssälä painottaa.
Suomessa on neljä erilaista asumistukea, joiden maksaminen lohkaisi verovaroista viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa. Menojen kasvu on ollut taantumassa huimaa: vuoden 2008 jälkeen reaaliset asumistukimenot ovat nousseet 600 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 lopussa asumistukien piirissä oli 820 000 ihmistä, 15 % väestöstä.
– Asialle pitää tehdä jotain. Pelkät hallintokulut nielevät vuodessa 50 miljoonaa euroa. Kansantalous ja veronmaksajat eivät kestä enää nousua ja sitä, että byrokratiaa ei karsita. Asumistuki on monimutkaisuutensa takia yksi kalleimmista järjestelmistä, Hyssälä huomauttaa.
Asumistuen perusteet vaihtelevat kuntaryhmittäin.
Hyssälä esittää eläkeläisille omaa perustuloa – tuet niputettava yhteen
Hyssälällä on suoraviivainen esitys: eläkeläisten lukuisia eri tukimuotoja niputetaan yhteen eläkeläisten perustuloksi.
– Jo Sata-komiteassa oli esillä yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen yhdistäminen ja se, voisiko hoitotukea käyttää yhtenä elementtinä eläkeläisten asumisen tukemisessa. Pitää nostaa pöydälle elementtejä, joilla iäkkäitä tuetaan. On lääkekorvauksia, matkakorvauksia, hoitotukea, eläkettä, asumistukea sekä erilaisia lisiä ja korotuksia. Pitää selvittää, voisiko tukia yhdistää eläkeläisten perustuloksi. Nykyisellään järjestelmä on liian kallis, Hyssälä arvioi.
Vuosina 2007–2009 sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmisteli Sata-komitea, joka luovutti esityksensä silloiselle sosiaali- ja terveysministeri Hyssälälle. Kokonaisuudistus kariutui lukuisiin riitoihin. Kolmikantaisessa työryhmässä mukana olleet ay-edustajat suuttuivat pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) pohdinnoista nostaa eläkeikää – vaikka eläkeiän nostosta on sittemmin päätetty.
Kelan pääjohtaja: budjettiviilausten asemesta tehtävä iso järjestelmäremontti
Hyssälä uskoo, että kriisitietoisuus on saavuttanut tason, jolla aika on kypsä uudelle Sata-komitealle.
– Valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja työmarkkinajärjestöt pitää saada asiantuntijoiden kanssa samaan pöytään valmistelemaan iso remontti.
– Päätöksenteon ongelma on ollut jo pitkään siinä, että asumistukien ja kaikkien tukien muutoksia pohditaan budjettiriihessä tai hallitusneuvotteluissa eli muutaman päivän aikana. Aika on liian lyhyt syvällisten isojen kysymysten ratkaisemiseen. Siksi päädytään tekemään pieniä viilauksia, jotka vain suututtavat jonkin eturyhmän. Ei pitäisi tehdä viilauksia vaan uudistaa järjestelmä, Kelan pääjohtaja vaatii.
