Kansanedustaja Tapani Töllin (kesk.) mukaan tietovuotokohu osoittaa osaltaan, että Suomeen tarvitaan pikaisesti uusi tiedustelulaki sekä sotilas- että siviilitiedusteluun. Tölli toimii uutta tiedustelulakia valmistelevan työryhmän puheenjohtajana.
– Meillä ei ole nyt lainsäädäntöä ja uudet tiedustelulait selkeyttäisivät tilannetta. Silloin se on säänneltyä, Tölli sanoo Lännen Medialle.
Hän muistuttaa, että tiedusteluvaltuutettu valvoo jatkossa siviili- ja sotilastiedustelun laillisuutta. Töllin mukaan riippumaton laillisuusvalvoja luo erittäin vahvan uskottavuuden tiedustelulainsäädännölle.
– Tiedusteluvaltuutettu tuo hyvin vahvan turvan. Ihmisten ei tarvitse olla huolissaan. Kansalainen voi tehdä valtuutetulle pyynnön tutkia, mikä hänen tilanteensa on.
Töllin mukaan laillisuusvalvojan ainoa tehtävä on tiedustelu ja sen valvonta. Kun esimerkiksi käräjäoikeus antaa luvan tietoliikennetiedusteluun, tietosuojavaltuutetulla on läsnäolo-oikeus istunnossa. Tölli kertoo, että tiedusteluvaltuutettu voi tarvittaessa jopa keskeyttää operaation.
– Eduskuntaan tulee myös 11-jäseninen kansanedustajista koostuva tiedusteluvaliokunta, jonka valtuudet ovat suuret.
Töllin mukaan julkisessa keskustelussa on annettu erikoisia väittämiä siitä, että uuden tiedustelulain myötä tavallisen kansalaisen sähköpostia napsitaan.
– Ei napsita. Tämmöiseen urkintaan ei ole mitään perusteita tai syyttä. Silloin pitäisi osoittaa, että on vakava uhka kansallista turvallisuutta kohtaan. Ei tavallisella ihmisellä ole kotimaassa tällaista vaaraa.
Kansallinen turvallisuus ei ole läpihuutojuttu
Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina laajan jutun Puolustusvoimien viestikeskuksen toiminnasta. Tölli olisi toivonut, että Helsingin Sanomilla olisi ollut asiassa suurempi vastuuntunto.
– On hyvin tärkeää muistaa, että meillä on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Medialla ja yksittäisellä kansalaisella on sama vastuu siitä, mitä teemme.
Poliisi teki sunnuntaina kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan kotiin. Tölli ei näe vaaraa, että median lähdesuoja murtuisi tapauksen johdosta.
– On kuitenkin hyvin tärkeää, että näistä rajoista nyt keskustellaan. Silloin kun on kysymys kansallisesta turvallisuudesta, ei se ole mikään läpihuutojuttu.
Tölli ei halua kommentoida poliisin tekemää kotietsintää, koska se liittyy poliisin operatiiviseen toimintaan. Hänen mukaansa poliisi toimi niillä valtuuksilla, jotka liittyvät lainsäädännössä esitutkintaan ja pakkokeinolakeihin.
– Minä toivon kaiken kaikkiaan, että me annettaisiin viranomaisille työrauha.
Töllin mukaan tiedustelulainsäädäntö tulee näillä näkymin eduskunnan käsittelyyn keväällä 2018. Hän uskoo, että tiedustelulait tulevat voimaan vuonna 2019. Kaikki riippuu siitä, meneekö laki läpi kiireellisenä vai kaksilla valtiopäivillä.