Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä kuvaa tasavallan presidentti Sauli Niinistönpuheenvuoroa Suomen ohjusräjäytyksestä mielenkiintoiseksi ja harvinaiseksi.
Jokisipilän huomio kiinnittyi aivan ensin siihen, että presidentti puhui ilman paperia ja vapaasti. Suurin osa presidentin puheista on sellaisia, joista on olemassa kirjallinen versio.
– Pystyi aistimaan, että kieli keskellä suuta oli sanavalinnat punnittu. Hän sanoi vain sen, mikä oli aivan välttämätöntä.
Jokisipilän mukaan Niinistö oli silminnähden närkästynyt salailusyytöksistä.
Niinistö totesi puheessaan, että Suomen on tärkeä tietää, onko meillä tukea, ”jos aletaan perään kysyä”.
– On vaikea nähdä, mihin muuhunkaan se voisi viitata kuin Venäjän mahdolliseen reaktioon, Jokisipilä tulkitsee.
Jokisipilän mukaan Suomen voi sanoa olevan ”hankalassa välikädessä”, sillä EU-maista Suomi on ainoa, jolla on ollut Venäjältä hankittuja Buk-ohjuksia.
Niinistön kysymys siitä, onko Suomella tukea, voi Jokisipilän mukaan liittyä siihen, millä tavalla Euroopan unioni olisi Suomen takana, jos Suomi luovuttaisi ohjusräjäytyksestä kansainväliselle tutkijaryhmälle sellaista tietoa, joka olisi Venäjän kannalta raskauttavaa.
Koettiko Niinistö siis jollain tavalla puhaltaa pelin poikki?
Jokisipilän mukaan on huomionarvoista, että presidentti piti ohjusräjäytystä ja sen ympärillä vellovaa keskustelua sen mittaluokan asiana, että tämän oli syytä puuttua siihen nopealla aikataululla.
Jokisipilän mukaan Niinistön kommentteja ja esiintymistä on vaikea verrata mihinkään aiempaan yksittäiseen tapahtumaan. Tässä tapauksessa yksittäiseen, hyvin spesifiin kysymykseen annettiin presidenttivetoisesti uutta tietoa.
– Ulostulo korosti Niinistön vahvaa otetta Suomen ulkopolitiikan johtamiseen, Jokisipilä sanoo.
Hollantilaislehti De Telegraaf paljasti tiistaina, että Suomessa on tehty ohjuskokeita, jotka liittyvät MH17-lennon alasampumisen tutkintaan. Perjantaina Helsingin Sanomat uutisoi, että salaa tehdyn ohjuskokeen tuloksia ei voitu käyttää kansainvälisessä rikostutkinnassa, sillä Suomi ei antanut siihen lupaa.
