Oulu Tanskan malli työttömyyden hoidossa romuttaisi suomalaisen työmarkkinajärjestelmän rakenteet perinpohjaisesti. Suoraan Suomen oloihin sovellettuna Tanskan malli olisi myös valtiolle erittäin kallis.
Neuvotteleva virkamies Pirjo Harjunen-Rosenholm työministeriöstä muistuttaa, että Tanskan malli on kokonaisuus, jossa kaikki palaset tukevat toisiaan.
"Tanskan mallin hyödyntäminen ei onnistu ottamalla siitä vain yksi pala. Pitäisi neuvotella ja järjestellä uusiksi työttömyysturvajärjestelmä, irtisanomisjärjestelmät ja niin edelleen."
Harjunen-Rosenholm huomauttaa, että vaikka Tanskan aktiivinen työllistäminen on tehokasta, tuloksia ei saada ilmaiseksi. Tanska käyttää varoja työllistämiseen kolme kertaa Suomea enemmän - mutta tämän lisäksi myös työttömyysturvan rahoitus on kolme kertaa Suomea suurempi.
Tanskan malli nousi ajankohtaiseksi valtiovarainministeriön ylijohtajan Anne Brunilan ehdotettua työvoimakoulutuksen uusimista Tanskan järjestelmän mukaiseksi Helsingin Sanomien haastattelussa. "Tanskan malliin vedotaan säännöllisin väliajoin", lausuu Harjunen-Rosenholm.
Puheet Tanskan mallista voi nähdä osana lähestyvää työmarkkinasyksyä. Mutta mistä puhumme, kun puhumme Tanskan mallista?
"Oleellista on se, että Tanskassa kaikki yhteiskunnalliset toimijat ovat hyvässä yhteistyössä - valtio, kunta, ay-järjestöt ja työnantajapuoli", Harjunen-Rosenholm pohjustaa. Suomeen verrattuna työmarkkinat ovat joustavampia irtisanomisen suhteen, toisaalta työntekijällä on vahva työttömyysturva.
OECD:n heinäkuussa 2004 julkaistun työllisyyskatsauksen mukaan työsuhteita turvaavien säädösten tiukkuus on Suomessa keskivertoa eurooppalaista tasoa. Tanskassa säädökset ovat löyhempiä, mutta löytyy Euroopasta tämän mittarin mukaan valtioita, joissa työsuhdeturva on vieläkin pienempi - esimerkiksi Unkari, Sveitsi ja Iso-Britannia.
"Se, missä Tanskan mallin yhteistyö tulee näkyviin on oikeus ja velvollisuus osallistua ansiosidonnaisen työttömyysturvan aikana aktiivitoimenpiteisiin: koulutukseen, tukityöhön, oppisopimuskoulutukseen, työharjoitteluun ja niin edelleen", Harjunen-Rosenholm kuvaa.
Velvoite aktiivitoimenpiteisiin laukeaa työttömille viimeistään heidän oltuaan vuoden ansiosidonnaisella.
Suomen malli
on kestävä
Tanskassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksaa kokonaisuudessaan valtio. Kunnat maksavat toimeentulotuen. Suomessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan osallistuvat kaikki osapuolet, työnantaja ja -tekijä työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyyskassojen kautta. Suomen valtio kustantaa kokonaisuudessaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen.
Pitkän ajan kestävyyttä ajatellen Suomen malli onkin Harjunen-Rosenholmin mukaan tanskalaista parempi. "On aika nerokas järjestelmä, että työntekijöillä on oma työttömyysturvavakuutusmaksu, työnantajat maksavat osansa ja valtio osansa."
"Tanskassa valtio kustantaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kokonaisuudessaan niin korkeatasoisesti, ettei meillä moisen ajatteleminenkaan olisi ollut mahdollista suurtyöttömyyden aikana", Harjunen-Rosenholm huomauttaa.
Tanskan mallissa on opittavaakin. "Se mitä Suomessa pitäisi vielä kehittää, on esimerkiksi saumaton yhteistyö aktiivisessa työllistämisessä", Harjunen-Rosenholm näkee.
