Suomessa ei ainakaan toistaiseksi nähdä tarvetta kutsua Venäjän suurlähettilästä keskustelemaan sotilaskoneiden pimeistä lennoista.
- Mitään sellaista ei ole tapahtunut, mikä antaisi aihetta, sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) STT:lle.
Ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän yksiköstä kerrotaan, että muitakaan diplomaattisia toimia ei ole suunnitteilla.
Suomen lennonjohto joutui viime viikolla ohjaamaan siviilikoneita väistämään venäläisiä sotilaskoneita.
Ruotsin ulkoministeriö on keskustellut Venäjän suurlähettilään kanssa loppuviikosta sattuneesta lentovälikohtauksesta. Ministeriöstä kerrotaan STT:lle, että suurlähettiläälle sanottiin, että Ruotsi pitää tapahtunutta vakavana ja haluaa, että vastaava vältetään jatkossa. Ruotsalaistietojen mukaan venäläinen sotilaskone ja Kööpenhaminasta lähtenyt siviilikone kohtasivat riskialttiisti perjantaina.
Myös Venäjän Tanskan-lähettiläs on kutsuttu Tanskan ulkoministeriöön.
- Suomessa oli kyseessä uudelleenreititys, joten tilanne oli erilainen, sanoo yksikönpäällikkö Vesa Häkkinen ministeriöstä.
Suomessa diplomaattisia toimia harkittaisiin vasta, jos ilmatilassa tapahtuisi venäläisten sotakoneiden lentojen takia jotain erityisen poikkeuksellista tai koneet aiheuttaisivat vaaratilanteen, Häkkinen sanoo.
Ulkoministeriö toivoo kuitenkin, että Suomessa pohdittaisiin laajemmin pimeänä eli ilman niin sanottuja transpondereita lentämistä. Häkkisen mukaan keskusteluun halutaan osallistua kansainvälisellä tasolla.
- Siviili-ilmailun turvallisuutta ei saa millään tavalla vaarantaa, Tuomioja sanoo.
Yle kertoi ensimmäiseksi, että ulkoministeriö ei aio kutsua Venäjän suurlähettilästä keskusteluihin lentoturvallisuudesta.
Turvatoimikunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen Suomen Lentäjäliitosta pitää huolestuttavana, että samassa ilmatilassa lennonjohdon kontrolloimien siviilikoneiden kanssa voi liikkua esimerkiksi kokonaisia lauttoja pimeitä koneita, joita ei pystytä havaitsemaan.
Korhosen mukaan niin sanottujen pimeiden koneiden kyvyssä havainnoida muita koneita voi olla eroja, mikä lisää turvallisuusriskejä.
- Varmasti on monenlaista konetta liikkeellä, ja niiden havainnointikyvyissä voi olla eroja.
Korhosen tiedossa ei ole julkisuudessa puimattomia tapauksia, joissa turvallisuus olisi vaarantunut.
- Pimeiden lentojen turvallisuus perustuu satunnaiseen valppauteen eikä normaaliin varmistamiseen. Onhan tämänsuuntaista liikettä aina ollut Itämerellä, mutta määrät ovat nyt poikkeuksellisen suuria.
Venäjä informoi aiemmin
Myös turvavastaava Ville Sepponen Suomen Lennonjohtajien Yhdistyksestä pitää huolta todellisena varsinkin, jos liikenne Itämerellä vilkastuu, eikä venäläisiltä saada tietoja lennoista.
- Aikaisemmin venäläiset ovat aika hyvin informoineet naapurimaiden lennonjohtoja, niin Suomea kuin virolaisia, että tässä menee liikennettä.
Sepposen mukaan kaikissa venäläisissä sotilaskoneissa ei edes ole transpondereita eli signaalilähettimiä, joten ne eivät näy siviililentokoneiden tutkissa tai niin sanotuilla törmäyksenestolaitteilla.
Suomen lennonjohto joutui viime viikolla ohjaamaan siviilikoneita väistämään venäläisiä sotilaskoneita. Sepponen ei tunne tapauksia tarkemmin. Hän kuitenkin kertoo, että uudelleenreitittämisiä tehdään muutenkin päivittäin. Siihen voidaan päätyä esimerkiksi, jos kansainvälisellä vesialueella havaitaan lennonjohdolle näkymätön kone, jonka paikkaa ei tunneta tarkasti ja joka saattaa vaikuttaa Helsinkiin tulevaan lentokoneeseen.
