Suomalaisten palkansaajien keskituntipalkat olivat vuonna 2000 lähellä EU-maiden keskitasoa, mutta käytettävissä olevat tulot jäivät henkilöä kohti laskettuna meitä pienemmiksi vain Portugalissa ja Kreikassa. Ostovoimaa heikensivät korkeahko hintataso ja suhteellisen kireä verotus etenkin ylemmissä palkkaluokissa.
Suomessa palkkaerot olivat kapeat moniin muihin EU-maihin verrattuna, käytettiinpä mittarina brutto- tai nettopalkkoja. Pienimmät palkat olivat siis suhteellisen korkeita ja suurimmat palkat taas selvästi muita EU-maita pienempiä, käy ilmi Palkansaajien tutkimuslaitoksen torstaina julkistamasta selvityksestä palkka- ja tuloeroista EU-maissa.
Korkeasti koulutettujen palkat nousivat kuitenkin viime vuosikymmenen loppupuolella ripeämmin ja peruskoulutettujen hitaammin kuin EU:ssa keskimäärin, kertoi projektitutkija Jutta Moisala.
Ei enää tasaisin tulonjako
Käytettävissä olevien tulojen haitari levenikin Suomessa vuosina 1996-2000 keskimääräistä nopeammin, eikä Suomi enää vuonna 2000 ollut Euroopan tasaisimman tulonjaon maa. Tulonjako oli vuosisadan vaihtuessa meitä tasaisempi Belgiassa, Itävallassa, Hollannissa ja Tanskassa. Epätasaisinta se oli Etelä-Euroopan maissa, Britanniassa ja Irlannissa.
Kun otettiin huomioon työn tuottavuus, bruttopalkoilla mitattuna Suomen palkkataso oli hyvin lähellä sitä, mitä sen voisi tuottavuuden perusteella olettaa olevankin. Tutkimus tehtiin palkansaajan näkökulmasta, eikä siinä ole mukana tietoja työnantajamaksuista, joten suoria vertailuja työvoimakustannuksista ei voi tehdä.
Bruttopalkoista nettopalkkoihin siirryttäessä eli kun palkasta vähennettiin verot ja palkansaajan sosiaaliturvamaksut, suomalaisten korkeasti koulutettujen asema verrattuna muihin EU-maihin heikkeni enemmän kuin perusasteen koulutuksen saaneilla. Syynä on se, että meillä palkkatason noustessa myös verotus kiristyy keskimääräistä enemmän.
Kun vielä katsotaan, paljonko käteen jäävällä palkalla saa tavaroita ja palveluja, tipahtivat suomalaiset korkeasti koulutetut EU-maiden hännänhuipuksi. Heidän palkkansa oli tällä mittarilla 71 prosenttia EU-maiden keskiarvosta. Peruskoulutetuilla osuus oli 89 prosenttia.
Erot pienemmät kuin Yhdysvalloissa
Tutkimuksessa ei ole otettu huomioon koulutuksen ja päivähoidon tapaisia julkisia palveluja. Parin vuoden takaisen Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan ne riittäisivät parantamaan Suomen sijoitusta merkittävästi, Moisala sanoi.
Vertailussa käytettiin Eurostatin kokoamaa Eurooppalaisen elinolotutkimuksen aineistoa, johon on haastatteluilla koottu vertailukelpoista tietoa palkoista ja tuloista. Tuloihin on laskettu palkkojen lisäksi mukaan mm. pääomatulot ja tulonsiirrot. Kun tästä summasta vähennetään verot, saadaan käytettävissä olevat tulot. Suomen osalta tulokset vastaavat pitkälti tulonjakotilaston tietoja.
- Bruttotulojen, tai vielä mieluummin työvoimakustannusten, erot ovat luonnollisesti tärkeä kilpailutekijä markkinoilla, joilla tavara ja palvelut liikkuvat nopeasti. Nettotulojen eroilla taas saattaa olla merkitystä ainakin pitkällä aikavälillä, jos työntekijöiden liikkuvuus EU-maiden välillä lisääntyy, tutkimuksessa perustellaan näin monien lukujen tarjoamista.
Vaikka tutkimus keskittyi EU-maihin, Moisala sanoi tehneensä myös karkean vertailun EU:n ja Yhdysvaltojen välillä. Siinä EU:n tulonjako osoittautui tasaisemmaksi eli EU:n sisäiset erot olivat pienempiä kuin Atlantin toisella puolen.
