Hallitus julkistaa keskiviikkona kello 16.00 luonnoksen maakuntalaiksi, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaiksi sekä sote-palveluiden rahoituslaiksi. Samalla kerrotaan esitys siitä, miten omaisuusjärjestelyt toteutetaan kuntien ja maakuntien välillä.
Sote-uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu kolmen miljardin euron säästö julkiseen talouteen.
Useista hallituslähteistä kerrotaan, että käytännössä säästö toteutetaan leikkaamalla sote-palveluiden rahoitusta kolmella miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa valtavia leikkauksia julkisesti rahoitettuihin sosiaali- ja terveyspalveluihin sen jälkeen, kun sote-uudistus on astunut voimaan 1.1.2019.
Leikkauksen toteuttaminen on mahdollista, koska sote-palveluiden rahoitus tulee palveluita järjestäville maakunnille suoraan valtiolta.
Rahoituslain pääperiaate on, että valtio jakaa maakunnille sote-rahat niiden väkilukujen perusteella. Maakunnat päättävät sen jälkeen rahojen käyttämisestä.
Maakuntien rahankäyttöä kuitenkin ohjaa keskeisesti julkinen palvelulupaus, johon sisältyvät linjaukset siitä, mihin julkisiin palveluihin ihmisillä on oikeus kaikkialla Suomessa. Perusrahoitusta leikkaamalla valtio jättää maakuntien harteille sen, miten kolmen miljardin säästö paikallistasolla toteutetaan.
Maakuntia on Suomeen tulossa 18. Lisäksi pääministeripuolue keskusta on hallituslähteiden mukaan valmis hyväksymään pääkaupunkiseudun metropolikaupunkien esityksen sote-palveluiden järjestämisestä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, kunhan metropolikaupunkien esitys on yksimielinen.
Virallisesti metropolikaupunkien esitys julkistetaan heinäkuun lopulla, mutta se on Lännen Median tietojen mukaan valmis.
Kaupunkinelikko esittää hallitukselle, että metropolialueesta muodostetaan perustustason sosiaali- ja terveyspalveluihin oma järjestämisalueensa, josta käytännössä on tulossa ”yhdeksästoista maakunta”, vaikka se muodollisesti sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.
Metropolikaupungit haluavat perustaa oman kuntayhtymän, jolle tulisi palveluiden järjestämisvastuu. Sen jälkeen Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen voisivat jatkaa perustason sote-palveluiden tuottajina, eikä kuntien toimivia rakenteita tarvitsisi metropolialueella purkaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS vastaisi erikoistason palveluista Uudellamaalla.
