Liikemies Jari Sarasvuo on herättänyt keskustelua Twitterissä julkaisemallaan esimerkillä työn verotuksesta Suomessa. Sarasvuo otti kantaa verotukseen hurjalla veroesimerkillä.
Sarasvuon esimerkin mukaan siis työntekijän tonni maksaa työnantajalle 2 375 euroa. EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila kertoo, mistä Sarasvuon laskelmassa on kyse:
– Tällä varmasti haetaan sitä, että jos työnantaja haluaa palkita keskipalkkaisen työntekijän niin, että työntekijällä jää bonuksista tonni käteen, työnantajan pitää maksaa yli 2 000 euroa.
Ensin palkasta menevät sivukulut, erilaiset sosiaalivakuutusmaksut, jotka ovat noin 25 prosenttia. Sivukuluja ovat työnantajan eläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, sairausvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutus.
– Sen jälkeen työntekijällä menee palkasta normaali ansiotulovero. Vero menee tässä tapauksessa marginaaliveroprosentin mukaan, eli lisätuloista maksettavan prosentin mukaan. Olemme laskeneet tämän niin päin, että noin 3 000 euroa tienaavalla keskipalkkaiselle henkilölle jää käteen 44 euroa, jos työnantaja maksaa satasen.
Jos työnantaja haluaa muistaa bonuksilla hyväpalkkaista työntekijää, työnantajan pitää maksaa jo yli 2 800 euroa 1 000 euron käteen jäävästä summasta.
– Hyvätuloisilla satasesta jää käteen vain noin 35 euroa.
Sarasvuolta kysyttiin Twitterissä, mistä rahat eläkkeeseen ja työttömyysturvaan, jos esimerkiksi palkan sivukuluista leikataan. Sarasvuon logiikan mukaan työn kulujen leikkaaminen lisäisi työvoimaa, ja suurempi työntekijämäärä kompensoisi kulujen leikkaamisesta aiheutuvia valtion verotappioita.
Verotukseen otti kantaa myös demarien varapuheenjohtaja Sanna Marin, jonka mukaan Suomen talouden ongelmat eivät johdu verotuksesta.
Marin sanoo, ettei hän ole lukenut Sarasvuon twiittiä eikä halua ottaa siihen suoraan kantaa. Demarien varapuheenjohtaja sanoo, ettei hän lähtökohtaisesti kannata palkan sivukulujen leikkaamista.
– Jos palkan sivukustannuksia leikataan työnantajilta, ne tulevat jonkun muun maksettavaksi. Eli viime kädessä palkansaajien maksettavaksi.
Marinin mukaan verotuksen leikkaaminen puolestaan tarkoittaisi hyvinvointivaltion kurjistamista, kun valtion tulopohjaa heikennettäisiin.
– Jos verohelpotuksia tehdään, ne pitäisi kohdistaa vain pienituloisiin.
Marin muistuttaa, että Suomessa on annettu merkittäviä kädenojennuksia suurille yrityksille ja työnantajille 2000-luvulla.
– Matti Vanhasen hallitus poisti työnantajilta Kela-maksun ja Jyrki Kataisen hallitus alensi yhteisöveroa 4,5 prosenttia. Toistaiseksi niillä ei ole ollut luvattuja vaikutuksia talouteen.
– Ei ole syntynyt työpaikkoja eikä ole vältytty irtisanomisilta. Isojen yritysten ongelmat ovat muualla kuin verotuksessa. Jos markkinat eivät vedä, ei ole kysyntää tuotteille. Suomalaiset eivät ole myöskään osanneet tehdä tarpeeksi uusia tuotteita, jotka myyvät.
Marin olisi kuitenkin valmis pohtimaan helpotuksia pienyrittäjille. Yksi keino voisi olla arvonlisäveron alarajan nostaminen 8 500 eurosta 20 000:een.
– Keskittyisin siihen, miten pienyrittäjien asemaa parannetaan. Sinne syntyvät ne uudet työpaikat. Suuryrityksille en olisi antamassa helpotuksia.
