Kotimaa

Mainos

Ruot­sa­lais­kai­vok­sen ym­pä­ris­tö­pääs­töt valuvat Muonionjokeen

Pajalassa oleva Kaunisvaaran kaivos meni konkurssiin vuoden 2014 joulukuussa. 60 metriä syvä avolouhos on täyttynyt sulamisvesistä, joita on 1,5 miljoonaa kuutiota.
Kotimaa 3.2.2018 5:00 | Päivitetty 5.2.2018 13:55
Pekka Mauno

"Ei saisi sellaista ympäristölupaa tänä päivänä", sanoo ruotsalainen ympäristöinsinööri.

Ruotsin Pajalassa uudelleen avaamista suunnittelevan Kaunisvaaran rautakaivoksen ympäristöehdot ovat poikkeuksellisen kevyet.

– Tänä päivänä ei myönnettäisi ympäristölupaa, jossa jätevesien pitoisuuksille on vain yksi raja-arvo. Nyt niitä olisi 5–10:lle haitta-aineen pitoisuudelle, sanoo Norrbottenin lääninhallituksen ympäristöinsinööri David Berggård.

Rajajokikomisson vuonna 2010 myöntämässä ympäristöluvassa kaivokselta Muonionjokeen menevien jätevesien osalta on vain raja-arvo kiintoainepitoisuudelle. Se tarkoittaa jokeen valuvan maa-aineksen aiheuttamaa samentumaa.

Luvan mukaan kaivosyritys itse valvoo muilta osin jätevesiensä pitoisuuksia.

Pajalan kaivoksen lupatilanne on poikkeuksellinen. Kaivostoimintaa suunnitteleva Kaunis Iron sai vanhan ympäristöluvan kun osti kaivoksen konkurssipesältä.

– Yhtiöllä on lainvoimainen ympäristölupa. Voimme ainoastaan vaatia, että sitä noudatetaan. Uusia ehtoja ilman uutta ympäristöluvan hakuprosessia ei voi asettaa, sanoo Berggård.

Konkurssiin mennyt kaivosyhtiö ei noudattanut lupaehtoja. Se muun muassa laski talvikuukausina jätevesiään Muonionjokeen vaikka ei olisi saanut sitä joen vähäisen virtaaman vuoksi tehdä. Myös jäteveden käsittelyyn tarkoitetut selkeytysaltaat on väärin rakennettu ja padot vaarallisen heikosti tehtyjä.

Ympäristöviranomaiset voimattomia

Vaikka kyse on Suomen ja Ruotsin rajajokeen menevistä jätevesistä, Suomen ympäristöviranomaiset joutuvat katsomaan sivusta.

Toiseen maahan vaikutuksensa ulottavasta hankkeesta pitäisi toisen maan ympäristöviranomaisilla olla oikeus antaa lausuntonsa Espoon sopimukseksi kutsutun menettelytavan perusteella.

Nyt ei voi, koska kaivos käynnistyy vanhan luvan perusteella.

– Pitäisi olla käynnissä yva-menettelyä vastaava lupaprosessi, että Ruotsille tulisi velvoite kysyä mielipidettä Suomesta, sanoo ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Lasse Tallskog.

Temppelinharjalla Muonion-Tornionjoen suojelemisessa on Rajajokikomissio. Sen tehtävänä on huolehtia Tornionjoen vesistöalueen vesivarojen kestävästä käytöstä ja kalakantojen suojelusta.

Komissionkin keinot ovat vähäiset. Ne riisuttiin sen jälkeen, kun komissio myönsi löperön ympäristöluvan Pajalassa vuosina 2012-2014 kaivostoimintaa harjoittaneelle Northland Resources Ab:lle. Entisestä lupaviranomaisesta tuli lausunnonantaja.

– Jos uuden kaivosyrittäjän osalta ei käynnisty lupamenettelyä, Rajajokikomissio ei voi ottaa kaivoksen ympäristölupa-asiaa käsiteltäväkseen, sanoo komission nykyinen puheenjohtaja Timo Jokelainen.

Pääviraltaan Jokelainen on Lapin ely-keskuksen ympäristöjohtaja.

Hän ei kuitenkaan pidä komission nykytoimintaa turhana. Sen tehtävänä on lisätä molempien maiden viranomaisten yhteistoimintaa.

– Juuri sitä tarvittaisiin nyt, kun on käynnistymässä ja suunnitteilla kaksi kaivosta, joiden molempien ympäristövaikutukset kohdistuvat samaan vesistöön, Jokelainen sanoo.

Molempia koskeva ympäristölainsäädäntö lähtee EU-direktiiveistä. Ympäristölupien ehdoissa ei pitäisi juuri olla laadullisia eroja. Pajalan kaivokselle vuonna 2010 myönnetty ympäristölupa olisi nykyiselle komissiolle Timo Jokelaisen mielestä vaikea tapaus.

 

Oikaisu 5.2. klo 13.55. Hannukainen Miningin malminlouhinnan määrä on korjattu 6 miljoonaksi tonniksi. Alkuperäisessä jutussa luki 26 miljoonaa tonnia.

Kaivokset tuottaisivat Muonionjokeen valtavat määrät päästöjä

Arvio kaivosten päästöistä

Kaunis Iron:

Kaivostoiminnan laajuus ja jätevesipäästöt Kaunis Ironin Pajalan Kaunisvaaran kaivoksen osalta perustuvat oletukseen, että kaivos aloittaisi toiminnan samassa laajuudessa kuin Northland Resources Ab sen lopetti.

Hannukainen Mining:

Kaivostoiminnan laajuus ja jätevesipäästöt Hannukainen Miningin Kolarin Hannukaisen kaivoksen osalta on kerätty Hannukainen Mining Oy:n ympäristölupahakemuksesta ja Northland Mines Oy:n Hannukaisen kaivoshankkeen yva-selostuksesta.

Kaunisvaara

Malminlouhinta voimassa olevan luvan perusteella 20 miljoonaa tonnia vuodessa.

Rikastetuotanto aluksi 2 miljoonaa tonnia, jatkossa 5 miljoonaa tonnia vuodessa.

Jätevesien käsittely perustuu selkeytysaltaisiin, joiden pinta-ala on aivan liian pieni jätevesien määrään verrattuna.

Konkurssiin menneen kaivoksen aikana jätevesiä päästettiin Muonionjokeen myös talvella vastoin yhtiön ilmoitusta.

Selkeytysaltaiden patorakenteet on tehty vastoin ympäristöluvan ehtoja, joten ne muodostavat lisäriskin päästöille Muonionjokeen.

Ympäristöluvassa ei vesistöpäästöjen osalta ole lupaehtoja kiintoainekuormitusta (samentumaa) lukuun ottamatta, joka on 20 mg/l.

Hannukainen

Ympäristölupa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsittelyssä. Puutteellisuuksien vuoksi hakemusta on täydennetty useassa eri vaiheessa.

Lupahakemuksesta annetut lausunnot koskevat ainoastaan Hannukaisen päästöjä. Niissä ei arvioida kahden kaivoshankkeen yhteisvaikutuksia.

Malminlouhinta ympäristölupahakemuksen mukaan 6 miljoonaa tonnia vuodessa. Rikastetuotanto 2 miljoonaa tonnia vuodessa.

Virtaama vaikuttaa jätevesien sekoittumiseen

Muonionjoen virtaamassa on kuusinkertainen ero eri vuodenaikojen välillä.

Lapin ely-keskus kirjoittaa Hannukainen Miningin ympäristölupahakemuksesta antamassaan lausunnossa: ”Mikäli alivirtaama-tilanteessa jouduttaisiin juoksuttamaan poikkeuksellisesti vesiä putken maksimivirtaamalla, se olisi noin 10 %:n lisäys Muonionjoen virtaamaan. Tätä voidaan pitää erittäin suurena virtaama-lisäyksenä.”

Lähteet: Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Northland Resources Ab ympäristölupapäätös 20.8.2010 Northland Resources Ab:n ympäristölupahakemus Uumajan käräjäoikeudelle 21.6.2011 täydennyksineen ja ympäristölupaprosessiin liittyvät asiakirjat. Hannukainen Mining Oy:n (Northland Mines Oy) ympäristövaikutusten arviointiselostus 9.3.2013 Hannukainen Mining Oy:n Hannukaisen kaivoksen ympäristölupahakemus 17.2.2016 ja siitä annetut lausunnot.

MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (74)

Sanoohan ruotsalaisetkin mielipiteensä Pyhäjoen laitoksesta ja muutama kunta siellä vaati laitoksen rakennuskieltoa.
Samoin suomalaiset voivat vaatia tuon kaivoksen avaamatta jättämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vesiä valuu kaikkiin jokiin. Mitä siinä vedessä on, niin vain sillä on merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tornio muoniojoen kalakuolemat alkaa selvitä
täytyis virkamiesten uskaltaa puuttua asiaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaunisvaaran altaiden virheistä ja vuodoista läheiselle suoalueelle on lausunut Norrbottenin lääninhallitus, joka on valvova viranomainen asiassa. Myös Ruotsin Naturvårdsverket on lausunut samaan malliin. Se ei siis ole toimittajan arvio. Asiasta voi lukea tarkemmin esim. "Länsstyrelsen yttrande 2017-05-22 Dnro 555-5669-17; Angående förutsättningarna för återstart av Tapuli gruva och anrikningsverk". Altaiden virallinen tarkastus oli kaivosyhtiön puolesta laiminlyöty, joten niillä ei edes ollut käyttölupaa. Altaat oli lisäksi rakennettu osittain tai kokonaan kaivospiirin ulkopuolelle, joka on kiellettyä. Selkeytysaltaan pienen koon voi kuka tahansa varmistaa vaikka Google Maps:ista.
Huolestuttavaa on, että jo yhden kaivoksen päästöt Muonionjokeen talvella on limnologisen selvityksen mukaan liikaa. Varsinkin Hannukaisen erittäin suuri ksantaattien käyttömäärä prosessissa ja niiden pääsy jokeen talvella huolestuttaa. Ksantaatit ovat hyvin myrkyllisiä vesistössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Löperöä toimintaa katoaako lohi joesta ? siitä se alkaa syyttely. Miksi lupaaei vo iperua uutta talvivaaraa pukkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä järjettömältä tuntuu tämä Kolarin kunnan täydellinen hulluus,ei pelkästään saastumisen uhka joelle vaan täysi käsityskyvyn puuttuminen kun verrataan matkailun/kaivostoiminnan pitkäaikaisvaikutuksia kunnan talouteen ja tuottoihin/verokertymään.
Ulkolainen kaivostoimija EI MAKSA veroja mihinkään maahan ja ne työntekijöiden tuloverot on kärpäsen ulostetta kokonaisuudessa ja kun toimintaa ollut joitakin vusia niin siivous tulee Suomalaisten maksettavaksi ja ainutlaatuinen luonto mahdollisesti tuhottu lopullisesti,ja matkailualan ulkomaiset investoinnit odottavat tässä koko ajan kun Kolarin kunta vatuloi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaivosyhtiöiden hyvät puheet on turhia, näemme että näin käy aina jossain vaiheessa kaivoksen lähitienoo saastuu.

Sama koskee Juomasuon/Kitkajoen varressa olevia kaivoksia. Kitkajoki laskee Venäjälle ja veli Venäläinenkään tuskin hyväksyy jos Suomen puolelta lasketaan kaivoksen jätevesiä Venäjälle.

Ei siis missään tapauksessa kaivoksia Kuusamon luonnonsuojelualueiden lähelle (Kitkajoki /Oulanka alue).
Muilla riskittömämmillä alueilla sen sijaan kaivostoimintaa voi harjoittaa (myös Kuusamossa esim. Rukakeskuksen läheisyydessä se todellakaan haittaa ei edes turismia, mutta jätevesien suunta Rukalla tulee vaihtaa pois Kitkasta ja tehostaa puhdistusta muutoinkin).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kannattis varhman kommentoijien kattoa karttaa,ja miettiä miten loppaama ruottin lainsäädäntöä.Luulen ettei meilä ole
paljon tuolapuolen rantaa sananvaltaa,ja kannattaako meän sinne nyrkkiä lähteä näyttämhän......naapuri on antanu esim.
työtä ko tälläpuolen on siittä puutetta

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihanaa että saadaan näitä kansakunnan rikastajia. Kaivoksiin voidaan pukata kaikki työttömät häpeämään ja aktivoitumaan, poissa tolkun ihmisten silmistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös kaivosten tuotteista me tykätään Suomessa.. Ilman niitä ei tänne kirjoiteltaisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

heja, Näin ruotsalaiset toimii, sitten ne käy valvomassa Suomen puolella,ettei vaan millään tavalla sotketa. varmaan hyvä mieli???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsin päästöt ovat solidaarisempia, feminiinisempiä ja suvaitsevaisempia kuin Suomen päästöt. Psykologien mukaan joessa voi uida ihan sukupuolineutraalisti "metoon"-hengessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihin Hannukaisen myrkkyvedet salakuljetetaan Ruotsissa se on pakko olla julkista. Ja kuka hannukaisen kaivosta tarvitsee ei onneksi kukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhtä sikoja ko mekin ollaan. Ainut asia missä viisaampia kun eivät ole ojittaneet koko maata 10m välein niinku suomessa hoopot on tehneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä hyötyä niistä Horneteista on, jos niitä ei käytetä? Täysi hyökkäys ko. kaivokseen. Se on ennalta ehkäisyä sanoisi Turkin presidentti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh, minne aattelette Kiirunan vesien menevän? No Torniojokeen tietysti, laimenevat kuin pieru Saharaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ne allastaa niitä fiksusti. Haihduttelevat sitten nätteinä kesäpäivinä. Eikös meillä tehdä myös niin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (74)
Mainos
Mainos

Uutisvirta

61
9 keinoa, joilla täyssähköauto kelpaa jokaiselle – auton normaali ulkonäkö ja kasvanut toimintamatka plussaa
22
Lapin poliisi kirjoitti kymmeniä ylinopeussakkoja autoilijoille ja moottorikelkkailijoille Kittilässä
19
Yhä useampi alkaa yrittäjäksi Oulun seudulla – viime vuonna perustettiin ennätykselliset 1 400 yritystä
17
Himohamstraajien täydet asunnot ovat paloturvallisuusriski – yli kymmenen tapausta tulee Oulussa ilmi vuosittain
17
Poliisi onnistui paikkaamaan liikennevalvonnan leikkaukset uuden teknologian avulla
12
Lukijalta
Ydin-Oulun kyläpolitiikka johtaa turmioon – konsensus ei synny itsekkään valtapolitiikan myötä
12
Oulussa oli maan pisin jonotusaika velkaneuvonnan ensimmäiselle käynnille, velkaneuvonta siirtyy valtion vastuulle

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Lapsella kaksi äitiä ?

240 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Lapsella kaksi äitiä ?

Ja arvaappa vaan millaisista perheistä ne kiusaajat ovat, ja noin yleensäkin. Kiusattu ei yleensä ole se järjen köyhä, v... Lue lisää...
tämä pitäisi ymmärtä...

Jari ja sarjakuvat

Jari

18.2.

Naapurit

19.2.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image