Rikosuhrimaksu otetaan käyttöön joulukuun ensimmäisenä päivänä. Oikeusministeriöstä vahvistetaan Lännen Medialle, että perjantaina tasavallan presidentin Sauli Niinistön vahvistettavaksi menee laki, jonka myötä rikosuhrimaksu astuu voimaan.
Aiemmin on arveltu, että rikosuhrimaksu tulisi käyttöön joulukuussa 2016. Nyt asia on käytännössä varmistunut, kun oikeusministeriö ehdottaa presidentille, että lakimuutos vahvistetaan.
– Tuskin enää tässä vaiheessa tulee muutoksia aikatauluun, sanoo lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä.
Rikosuhrimaksussa on kyse siitä, että rikoksen tekijä joutuu jatkossa osallistumaan uhrin tukipalveluiden rahoittamiseen. Jos henkilö on täysi-ikäinen ja syyllistynyt rikokseen, jonka laissa säädettynä maksimirangaistuksena on enintään kuusi kuukautta vankeutta, täytyy tekijän maksaa rikosuhrimaksua 40 euroa. Jos rikos on niin vakava, että siitä voidaan maksimissaan tuomita yli kuuden kuukauden vankeustuomio, rikosuhrimaksu on 80 euroa.
Maksuvelvollinen on myös oikeushenkilö, joka tuomitaan yhteisösakkoon. Tällaiselle yritykselle tai yhteisölle rikosuhrimaksu on 800 euroa.
Maksun taustalla on EU:n uhridirektiivi, joka velvoittaa valtioita tarjoamaan rikoksen uhreille tietyn vähimmäistason mukaisia tukipalveluita.
Rikosuhrimaksuilla noin 4,5 miljoonan euron vuosituotto
Neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo oikeusministeriöstä sanoo, että arvioitu vuosituotto rikosuhrimaksuista on noin 4,5 miljoonaa euroa. Sarimon mukaan tällä rahoitetaan muun muassa Rikosuhripäivystyksen toimintaa.
– On arvioitu, että vuosittain rikosuhrimaksuista saataisiin noin 7,5 miljoonaa euroa, jos kaikki maksuun määrätyt maksaisivat rikosuhrimaksun.
Todellisuudessa kaikilta rikoksentekijöiltä ei saada rikosuhrimaksua perittyä. Tämä on otettu lainvalmistelussa huomioon.
– Arvioimme, että noin 65 prosenttia tuomituista maksaa rikosuhrimaksun, ja vuosituotto olisi noin 4,5 miljoonaa euroa. Tuottoa vastaava rahoitus kohdennetaan uhrien tukipalveluihin valtionavustuksina oikeusministeriön budjetista.
Rikosuhrimaksun kertymistä aiotaan seurata vuosittain. Oikeusministeriö on varautunut keskustelemaan valtiovarainministeriön kanssa määrärahatason nostosta, jos rikosuhrimaksuja kertyy arvioitua enemmän.
Toisin kuin julkisuudessa on aiemmin kerrottu, rikosuhrimaksun arvioitu tuotto menee lähes täysimääräisesti rikosten uhrien auttamispalveluihin.
Autoilijat maksumiehiksi
Hallituksen esityksessä on arvioitu, että noin puolet rikosuhrimaksujen tuotoista kerätään liikenteessä tapahtuvista rikoksista, eli rikosuhripalveluiden maksajina ovat etenkin autoilijat.
Esimerkiksi perusmuotoisista rattijuopumuksista voidaan tuomita maksimissaan kuuden kuukauden vankeustuomio, joten jatkossa rattijuopumuksesta joutuu maksamaan 40 rikosuhrimaksun. Törkeästä rattijuopumuksesta tai törkeästä liikenteenvaarantamisesta, kuten kovasta ylinopeudesta, joutuu maksamaan muiden seuraamusten lisäksi 80 euron rikosuhrimaksun.
Sarimo sanoo, että vuoden 2012 rikostilastojen perusteella on arvioitu, että liikenneturvallisuuden vaarantamisista kertyisi rikosuhrimaksuina kolmisen miljoonaa euroa, jos kaikki tuomitut pystyvät maksamaan rikosuhrimaksun.
Jos 65 prosenttia rikoksen tehneistä autoilijoista maksaisi rikosuhrimaksun, tulisi valtiolle 1,95 miljoonan euron vuosituotot.
Sarimo kuitenkin huomauttaa, että autoilijoista todennäköisesti suurempi osa pystyy maksamaan rikosuhrimaksun kuin keskimäärin tuomioistuimessa tuomitut. Arvioiden mukaan autoilijat tulevat maksamaan suurimman osan rikosuhreja hyödyntävästä potista.
Eduskunnassa käytiin aikanaan keskustelua siitä, pitäisikö liikenteessä sattuvat rikokset jättää pois rikosuhrimaksujen piiristä. Kritiikkiä on esitetty muun muassa siitä, että esimerkiksi törkeään ylinopeuteen syyllistyneellä ei välttämättä ole konkreettista uhria – toisin kuin vaikka lievällä pahoinpitelyllä. Näpistyskin on niin lievä rikos, ettei siitä voida tuomita vankeutta, minkä vuoksi tekijän ei tarvitse maksaa rikosuhrimaksua.
– Ruotsissa ja Tanskassa on tällainen samantyyppinen rikosuhrimaksujärjestelmä. Ainakin Tanskassa nousi aikanaan kova haloo, kun liikenneturvallisuuden vaarantamiset sisällytettiin rikosuhrimaksuihin. Liikennerikoksia pidetään ehkä enemmän lainkuuliaisen ihmisen rikoksena, mikä herättää tunteita, Sarimo pohtii.
Hallituksen esityksessä myös mainittiin, että mikäli tieliikennerikokset olisi jätetty pois rikosuhrimaksuista, ei järjestelmää olisi ollut taloudellisesti järkevää luoda.
Tolvanen pitää autoilijoihin kohdistuvaa maksua perusteltuna
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kari Tolvanen (kok) sanoo, että rikosuhrimaksun periminen tieliikennerikoksista on perusteltua. Tolvasen mukaan esimerkiksi törkeissä ylinopeuksissa on teoreettinen riski uhreille. Etenkin rattijuopumusten osalta Tolvanen pitää rikosuhrimaksua täysin perusteltuna.
– Parempi kaiken kaikkiaan olisi, että mikäli valtiolla olisi jostain muualta ottaa rahaa rikosuhripalveluihin, ne otettaisiin muualta. Mutta koska valtio on köyhä, olemme lähteneet siitä, että ne, jotka aiheuttavat vahinkoa tai ainakin vaaran, joutuvat maksumiehiksi. Tällainen malli on luotu ja sen kanssa on elettävä.
– Pääasia, että uhrit saavat palveluita, ja tämä malli aiheuttaa paljon säästöjä yhteiskunnalle.
Kritiikkiä on herättänyt se, että näpistykset – joissa on aina uhri – eivät kuulu rikosuhrimaksun piiriin. Tolvanen sanoo, että rikosuhrimaksussa on keskitytty etupäässä henkilövahinkoihin, ei omaisuusvahinkoihin.
Myös sakotusmenettely muuttuu
Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkanen oikeusministeriöstä tarkentaa, että rikosuhrimaksua koskeva laki hyväksyttiin jo viime vuonna, ja sen on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan uuden sakkomenettelylain kanssa.
Jos siis presidentti vahvistaa perjantaina sakkomenettelylain tulevan voimaan 1. joulukuuta 2016, myös rikosuhrimaksu tulee voimaan joulukuun alusta.
Hinkkanen sanoo, että perjantaina vahvistettava sakkomenettelylaki antaa poliisille enemmän valtuuksia.
– Muutos koskee liikennerikoksia ja näpistyksiä. Syyttäjän ei tarvitse jatkossa erikseen vahvistaa liikennerikoksista ja näpistyksistä kirjoitettuja sakkoja, joissa tekijä selviää enintään 20 päiväsakolla.
