Pon­tik­ka enää har­vo­jen har­ras­tus

Kotipolttoisen viinan eli pontikan valmistuksen taito on katoavaa kansanperinnettä. Erikoistutkija Esa Österberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta uskoo, että Suomen viimeiset pontikankeittäjät ovat jo syntyneet.

Pontikka porisi kainuulaismetsässä vielä kesällä 1967. Nykyään pontikankeitto on harvinaisempaa.
Pontikka porisi kainuulaismetsässä vielä kesällä 1967. Nykyään pontikankeitto on harvinaisempaa.

Kotipolttoisen viinan eli pontikan valmistuksen taito on katoavaa kansanperinnettä. Erikoistutkija Esa Österberg Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta uskoo, että Suomen viimeiset pontikankeittäjät ovat jo syntyneet.

"Viinaa saa kotikulman Alkosta niin halvalla, ettei kotipolttoiselle viinalle kerta kaikkiaan ole markkinoita."

Österberg kertoo saman ilmiön koskevan kaikkea pimeää viinaa.

"Yleensä ottaen pimeää viinapulloa on nykyään vaikea löytää. Jos esimerkiksi venäläinen bussimatkailija tuo mukanaan muutaman pullon, menevät ne suoraan tutuille suurkuluttajille. Yleisiä pimeän viinan markkinoita ei enää ole."

Österberg korostaa, että kotipolttoisen viinan kulutuksen arviointi on vaikeaa.

Kyselytutkimukset tahtovat vääristää lopputulosta, koska suurkuluttajat eivät yksinkertaisesti kehtaa luetella kaikkea juomaansa viinaa. Silti kaikki merkit viittaavat siihen, että pontikan aika on peruuttamattomasti ohi.

Österberg arvioi, että suomalaiset juovat vuodessa 40-50 miljoonaa litraa alkoholia 100-prosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Kotipolton osuus siitä on arviolta noin 100 000 litraa, eli noin kaksi promillea. Pontikkaa ilmoittaa juoneensa viimeisen kahden vuoden aikana 4-5 suomalaista tuhannesta.

Juhlaviinatkin haetaan enimmäkseen Virosta. Österberg arvioi, että suurissa syntymäpäiväjuhlissa ovat myös pontikan viimeiset markkinat.

"Itse olin viimeksi kaksi vuotta sitten eräillä syntymäpäiväjuhlilla, joissa isäntä tarjosi vieraille pontikkaa. Pontikka on nykyään suurten 50- ja 60-vuotisjuhlien erikoisuus, jota tilataan tai valmistetaan itse tiettyä tilaisuutta varten", Österberg kertoo.



Pahaa, vaivalloista
ja pilalle brändättyä


Laillisen viinan halvan hinnan ja helpon saatavuuden lisäksi pontikan loppumiseen vaikuttavat myös muut arkijärjellä selitettävät tekijät.

"Pontikkaa maistaneet tietävät, että pahaa se on. Valmistaminen on vaivalloista ja vaarallista. Jos pontikan teosta käryää, voivat korvaukset olla suuria. Myös metanolimyrkytyksiä tapahtuu silloin tällöin", Österberg luettelee.

Rikoskomisario Tapani Tasanto Oulun poliisilaitokselta uskoo, että pontikan tulo Alkon valikoimiin vei osan sen viehätyksestä.

Hän vahvistaa, että pontikkajutut ovat nykyään harvinaisuuksia.

"Saimme jonkin aikaa sitten ilmoituksen pontikan keittämisestä. Pohdimme asiaa tarkastaneen partion kanssa, että ilmoituskin on nykyään harvinaisuus", Tasanto kertoo.



Kannabis laittoman
viinan tilalla


Tasanto muistuttaa, ettei pontikan keitto ole koskaan ollut kovin merkittävä ongelma.

Pimeä tuontiviina ja kiljunjuonti teettivät takavuosina enemmän työtä

Rikoskomisario Tasanto vertaa entistä alkoholin luvatonta valmistusta nykypäivän kannabiksen kasvatukseen.

"Käräjätuomarikin saattoi joskus hermostua, kun asialistalla oli pelkkiä kiljujuttuja. Nykyään kotiviljelmät teettävät työtä viikoittain."

Tasannon mukaan poliisi suhtautuu vakavammin kannabiksen kotikasvatukseen kuin alkoholin laittomaan valmistukseen. "Kasvatusjutut ovat aina huumausainerikoksia, eivät huumausaineen käyttörikoksia", Tasanto kertoo.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä