Raahessa tapahtuneita henkirikoksia tutkitaan kahtena tappona. Rikosnimikkeet voivat muuttua tutkinnan edetessä.
– Toki tässä on vielä kaikki mahdollista rikosnimikkeiden ja muun suhteen. Esitutkinta on vielä kesken ja näillä nimikkeillä mennään tässä vaiheessa, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Hannu Mensonen sanoo.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus vangitsi perjantaina 22. syyskuuta yhden miehen todennäköisin syin epäiltynä kahdesta taposta. Uhrit olivat vuonna 1975 syntyneelle miehelle entuudestaan tuttuja.
Vuonna 1992 syntynyt nainen löytyi kuolleena lauantaina 16. syyskuuta Raahen keskustasta. 65-vuotias vainaja löytyi Piehingissä sijaitsevasta yksityisasunnosta tiistai-iltana 19. syyskuuta. Molemmat vainajat olivat olleet mahdollisesti kuolleina jonkin aikaa ennen löytymistään.
Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen mukaan saman henkilön epäileminen kahdesta taposta on harvinaista.
– Vallitseva tekotyyppi on, että uhreja on yksi.
Tolvasen mukaan vastaavia tapauksia, joissa uhreja on enemmän kuin yksi, tutkitaan Suomessa muutama vuosittain. Tappo on Suomen rikoslain mukaan murhaa lievempi rikosnimike.
– Murhassa pitää pystyä osoittamaan teon vakaa harkinta tai tekotavan tulee olla raaka tai julma. Suunta on ollut se, että oikeuskäytännössä teot menevät herkemmin murhiksi kuin aiemmin.
Tolvasen mukaan edellä mainituissa tapauksissa kovemman rikosnimikkeen perusteluna on yleensä raakuus tai julmuus vakaan harkinnan sijaan. Rikosnimikkeen koveneminen tutkinnan aikana ei ole harvinaista.
– Muistan kyllä tapauksia, joissa tutkinnan aikana on tullut esille esimerkiksi vakaata harkintaa. Tosin on yleisempää, että murhana aloitettu tutkinta muuttuu tapoksi. Muuttuminen on mahdollista kumpaankin suuntaan, Tolvanen toteaa.
Rikosnimike saattaa muuttua myös vielä syyteharkinnan aikana.
– Sitäkin saattaa tapahtua, että syyttäjä on koventanut nimikettä poliisin tutkinnan jälkeen. Tai päinvastoin, että syyttäjä on katsonut murhana tutkitun asian tapoksi.
