Kotimaa

Mainos

Peruskoulun op­pi­mis­tu­lok­set uhkaavat heiketä - oppilaat jakautuvat hyvin ja heikosti pärjääviin

Arkistokuva. KUVA: Sari Toppila
Kotimaa 7.2.2016 14:55
STT, Kaleva

Peruskoululaisten osaamistaso on eri tutkimusten mukaan laskusuunnassa. Koulutuksen arviointikeskuksen ja Opetushallituksen selvitykset, Pisa-tutkimus ja varusmiesten testit antavat samansuuntaisia signaaleja osaamisen heikkenemisestä.

Kansainvälisesti Suomi sijoittuu edelleen kärkeen oppimistuloksissa. Opettajat ovat huolestuneita kuitenkin siitä, että oppilaat jakautuvat aiempaa selkeämmin hyvin ja heikosti pärjääviin. Etenkin pojat myös lukevat entistä vähemmän.

Esimerkiksi 9-luokkalaisten matematiikan osaaminen näyttäisi olevan laskussa. Tästä on merkkejä sekä viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa että vuoden 2012 selvityksessä peruskoulun päättövaiheen oppimistuloksista. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon heikentyminen näkyy Pisa-tutkimuksen lisäksi kansainvälisessä Piaac 2012 -aikuistutkimuksessa.

Tuoreita seurantatutkimuksia ei Suomessa löydy esimerkiksi matematiikasta ja äidinkielestä. Vuoden 2012 Pisa-tutkimus on kuitenkin vaikuttanut perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien perusteiden laatimiseen, kertoo äidinkielen alan opetusneuvos Minna Harmanen Opetushallituksesta. Tavoitteena on parantaa kouluosaamista.

- Opetusalalla mietitään jatkuvasti esimerkiksi nuorten lukemis-, elämis- ja elämysmaailman muuttumista ja uudenlaista tietolähteiden käyttämistä. Koulun pitää reagoida näihin muutoksiin, jotta oppilaiden osaamista pystytään tukemaan mahdollisimman hyvin.

Uusia opetussuunnitelmia aletaan ottaa käyttöön peruskouluissa ensi syksystä lähtien.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (47)

Facebook ollut nyt 10 vuotta Suomessa, alussa sitä oikein tyrkytettiin....mitä aikuiset edellä sitä lapset perässä.....monen tehnyt facebook onnelliseksi? ? Miljoonia tunteja käytetään joka päivä, onko se sama kuin kestävyysvaje?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tähän asti kouluille on tarjottu säästöjen ja lisävastuiden (mm. inkluusio, kasvavien hallintovirastojen vaatima byrokratia, opetussuunnitelmatyö, digikouluttauttuminen, ...) myötä kasvaviin resurssiongelmiin ratkaisuna resurssien leikkausta. Sitten ihmetellään, miksi tulokset huononevat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Tämä on kuvan toinen puoli, ja toinen on se, että kun lapset nuokkuvat jo pienestä pitäen älykännykät kourissaan, niin eivät he mitään opi koska ei koneen jatkeen tarvitse mitään osata. Ja se nyt alkaa näkyä. Joko paluu entiseen, tai sitten tämä suunta jatkuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

... vievät alas. Hurjaan syöksykierteeseen ovat hyvänä alkuna koulumaailmassa tehdyt uudistukset, kotien kasvatus sekä yhteiskunnalliset tekijät. Tästä huolimatta meillä hienostellaan ja ollaan niin olevinamme, vaikka julkisivun takana rakenteet rapistuvat kovaa vauhtia.

Koulumaailmassa inkluusio -nimiseen oppiin hurahtaminen ja se, että sitä on käytetty säästämisen ja leikkaamisen välineenä (kunnollinen toteutus vaatisi paljon resurssia), saa aikaan tilanteen, jossa kenelläkään ei ole hyviä edellytyksiä oppia. Opettajille kasataan varsinaisen opetuksen lisäksi muita tehtäviä, mikä on opetuksesta pois. Opetuksessa ei ole varattu riittävästi aikaa toistoille eli harjoittelulle joka tuottaisi ymmärrystä rutiinitasolla ja menisi selkäytimeen ja kiitos inkluusion, suurempaa tukea tarvitsevat kahmaisevat suuren osan ajasta muiden jäädessä huomiotta eivätkä silti saa riittävästi tukea. Sama toteutetaan tehokkuuden nimissä tehdasmaisissa jättiläiskouluissa, joissa rehtorit leikkivät toimitusjohtajaa. Koulumaailman byrokratia on lisääntynyt valtavasti eikä loppua näy. "Uudistusten" takana ovat usein hallintoelinten virkakausiin ja -nimityksiin liittuvät asiat, joiden tavoittelemiseksi pitää kehä kolmosen sisällä saada sulkia hattuun jotta voidaan osoittaa oma erinomaisuus. Opetuksessa edistys ja kehitys on syklistä; uusina esiin tuotavat asiat on keksitty jo aikaisemmin. Ainoa, kehittyvä asia ovat olleet opetusvälineet, kuten nämä digivehkeet joista nyt kouhkataan.

Kotikasvatuksessa ns. vapaa kasvatus eli se, että jätetään lapset kasvattamatta on nykyajan megatrendi. Ei mikään ihme, kun suuri osa vanhemmista on saanut samanlaisen kasvatuksen tai ei välitä koko asiasta. Aikuisen rooli on liian vaikea kun pitäisi olla vanhempi lapselle ja asettaa turvalliset rajat.

Yhteiskuntamme voi monella tapaa pahoin ja on henkisesti sairas. Ainoa todellinen arvo on raha, joka jakaa ihmiset yhä selvemmin kahteen leiriin. Työssä vielä kiinni olevat juoksevat koko ajan lujempaa oravanpyörässä, yhä suurempi osa putoaa kelkasta ja varallisuuden keskittyminen yhä harvemmille synnyttää yhteiskunnallisia jännitteitä kun yhteiskuntaluokkien välillä ei tapahdu siirtymistä keskiluokan hiljalleen kadotessa kuvasta. Laaja keskiluokka tuottaa laajimman potentiaalin myös kouluihin ja oppilaitoksiin. Patruunamallissa harvat ovat herroja mutta narreja riittää.

Niin, sitä vain että mikä tässä tulosten heikkenemisessä on niin ihmeellistä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erinomainen kirjoitus todellakin! Kaikesta olen samaa mieltä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ai, onko peruskoulussa tarkoitus jotakin oppia? Minä olen luullut, että tärkeintä on oppia tasa-arvo ja kukaan ei saa olla osaamisessa toista parempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ala-asteelta vähennettiin matematiikan tunteja, jotta pakko-ruotsi saatiin sinne. Eihän suomalaisten tarvitse osata laskea, kunhan....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja tämä vaikuttaa ennakoivasti? Ruotsin opetusta ei ole vielä aloitettu alakoulussa.

Enemmän on varmasti syytä siinä, että opettajalla on vähemmän aikaa oppilasta kohden eikä tukiopetusresursseja käytettävissä. Isommat luokkakoot, integroidut erityisoppilaat jne aiheuttavati sitä, että oppimismielessä "keskiluokasta" tipahdetaan heikompiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No en luule. Mutta ei ruotsin siirtoa alakouluun voi pitää syyllisenä jo nyt näkyviin oppimistulosten heikentymisiin. Syyt on muualla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viimeisinä vuosina tehdyt muutokset ja "kehittäminen" ovat siis vieneet asioita huonompaan suuntaan; on siis typerää kuvitella, että samalla "lääkkeellä" annostusta lisäämällä olisi lopputulema erilainen.
Mitäpä jos annettaisiin opettajille mahdollisuus pitää kuri luokassa takaisin? Entä jos häiriköt ja heikkolahjaiset olisivat omassa ryhmässä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kodin ekonominen tausta ei kerro siitä kuinka hyvä lapsi on oppimaan koulussa. Kodin emotionaalisella taustalla on huomattavasti suurempi merkitys kuin taloudellisilla seikoilla. Toki jos vanhempien toimeentulo on ongelmallista niin on siitä seurauksena stressaantuneet vanhemmat , joka taas vaikuttaa kodin tunneilmapiiriin. Tärkeintä kotona on läsnäolo ja vuorovaikutus. Valitettavasti läsnäolo korvataan nykyaikana usein tableteilla tai älypuhelimilla ja vuorovaikutus ei pääse kehittymään kun vanhemmat ovat niin kiireisenä tässä oravanpyörässä - työ vie suurimman osan ajasta. Työaikoja lyhentämällä saisimme vanhemmille ja lapsille enemmän yhteistä aikaa. Tämä olisi yksi keino edesauttaa oppimista, sillä olisi myös suuri merkitys moniin muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Opettajankoulutustamme kehutaan ja mainostetaan hirveästi, mutta valitettavasti se suurimmaksi osaksi on toimintaa, joka keskittyy ylläpitämään opettajankoulutuksen "tieteellistä arvoa" - tämä on valtavaa resurssien hukkausta. Opettajan ammatti on muuttunut valtavasti vuosien varrella, se ei ole enään ulkoa oppimista ns. "tiedon siirtämistä" , jossa holistisella arvolla eli ulkoa opituilla asioilla on suurin merkitys. Tietoa on nykyään saatavilla aivan eritavalla kuin esim 20 vuotta sitten. Atomistinen lähestymistapa, jossa oppilas osaa soveltaa opittua tietoa kokonaisuuteen ja etsimään tietoa on tässä ajassa huomattavasti tärkeämpää. Opettajan tärkein työkalu on vuorovaikutustaidot ja persoona. Opettajan tulee saada luotua luokkaan sellainen ilmapiiri, jossa oppilaat viihtyvät, tämä rakentuu opettajan persoonaan, jota on mahdollista kehittää, mutta esimerkiksi opettajankoulutuksessa siihen ei keskitytä ollenkaan. Kun oppilaat ja opettaja pitävät toisistaan on seuraava askel taidoissa ja tiedoissa, eli opettajalta edelleen vaaditaan laajaa yleissivistystä ja hyviä pedagogisia taitoja, mutta näistä ei ole hyötyä mikäli opettaja ei hallitse hyviä vuorovaikutustaitoja. Hyvässä ilmapiirissä oppilas motivoituu oppimaan, lapsilla on luonnollinen halu oppia uusia asioita, mutta monesti tämä halu tukahdutetaan kotona tai viimeistään koulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Herttaisen kaunis ajatus, mutta isossa kuvassa ja tilastoja katsoen väärin. Kyllä, kodin taloudellinen ja koulutustausta näkyvät suoraan oppilaan koulumenestymisessä. Kuten aina, ,kyseessä on keskiarvo, eli poikkeuksia suuntaan tai toiseen on, mutta erot ovat kuitenkin ihan tilastollisesti olemassa.

Syynä ei ole niinkään raha, vaan se, että menestyneemmissä perheissä suhtautuminen koulutukseen yleensäkin on myönteisempää, jok aosaltan tukee koulussa pärjäämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (47)
Mainos
Mainos
Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa länsituuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ossin tarina

127 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Oulun autio keskusta

On järkyttävää, kuinka joku ARINA on saanut päättää koko Oulun kaupungin keskustan ilmeestä ja samalla kaupungin kauppa... Lue lisää...
Euroopan matkaaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

14.10.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image