Vihapuhe on väärin, eivätkä erilaiset näkemykset oikeuta solvaamaan ketään. Näin sanoi oikeusministeri Jari Lindström (ps.) oikeusministeriön vähemmistöjen vihapuhetta käsittelevän selvityksen julkistamistilaisuudessa.
- Asioista voi ja saa olla eri mieltä, se kuuluu demokratiaan. Erilaiset näkemykset eivät kuitenkaan oikeuta haukkumaan, solvaamaan, menemään henkilökohtaisuuksiin tai uhkailemaan ketään tämän mielipiteiden, alkuperän tai ominaisuuksien vuoksi.
Lindströmin mukaan on merkittävää, että selvityksen mukaan 61 prosenttia häirintää ja vihapuhetta kokeneista kertoi, että tämä on vaikuttanut heidän yleiseen turvallisuuden tunteeseensa. Kokemukset ovat johtaneet esimerkiksi sellaisten paikkojen välttämiseen, joissa vihapuhetta ja häirintää voisi tapahtua.
Lindström toivoo, että nyt ensimmäistä kertaa tehty selvitys löytäisi keinoja keskustelukulttuurin kääntämiseksi asiallisempaan suuntaan.
- Muutokseen tarvitaan hyvää yhteispeliä. Oma osansa voi olla viranomaisilla, medialla ja kansalaisilla, ministeri sanoi ja lisäsi, että vihapuheen korvaaminen asiapuheella on enemmistön ja eri vähemmistöjen yhteinen asia.
Politiikassa muutos vihapuheen kitkemiseksi lähtee Lindströmin mukaan ruohonjuuritason paikallistoiminnasta ja asennekulttuurista. Hänen omaa puoluettaan perussuomalaisia on usein moitittu siitä, että se ei puutu tarpeeksi vihapuheisiin.
- Meidän täytyy joka kerta erikseen korostaa, että emme hyväksy tätä (vihapuhetta), Lindström vastasi ja lisäsi:
- Silloin kun ääripäät keskustelevat keskenään, se ei johda yhtään mihinkään. Hiljaisen enemmistön kannattaa nousta ylös ja sanoa "tämä ei käy".
STT:n toimittajan kysyessä Lindströmiltä, mikä on keskustelun toinen ääripää, jos toinen on äärioikeisto ja rasistit, ministeri vastasi:
- Tämä nyt on enemmän omaa tulkintaa, mutta jotkut käyttävät tätä "suvakki"-nimitystä niistä, jotka ymmärtävät kaikkia, kaikki on ihanaa, halataan kuoliaaksi ja maailma on hieno paikka. Mitä itse olen keskustelua seurannut, niin se on nimenomaan tätä, että kaikki käy tai mikään ei käy, Lindström sanoi.
Vihapuhe vaikuttaa mielenterveyteen
Vihapuhe ja häirintä vaikuttavat sen kohteeksi joutuneen mielenterveyteen ja turvallisuuden tunteeseen, kertoo oikeusministeriön teettämä selvitys. Selvityksessä oli mukana seksuaalisten, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen edustajia, maahanmuuttajia ja vammaisia ihmisiä.
Yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi välttävänsä joitakin paikkoja, koska pelkää joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Joka kolmas kertoi välttävänsä joissakin paikoissa liikkumista läheistensä kanssa.
Vihapuhetta ja häirintää kohdataan yleisimmin kaduilla, puistoissa ja muissa julkisissa paikoissa. Se on tyypillisesti sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryyttämistä. Tekijät ovat useimmiten tuntemattomia.
Toiseksi yleisimmin vihapuhetta tulee vastaan internetissä, etenkin sosiaalisessa mediassa ja yleisillä keskustelupalstoilla.
Esimerkiksi maahanmuuttajat kertoivat kyselyssä ulkonäköään tai vieraskielisyyttään halventavasta vihapuheesta, seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset taas miesten seksuaalisväritteisestä häirinnästä.
