Rataliikennekeskus ja VR listasivat Lännen Median pyynnöstä yleisimmät syyt, joiden vuoksi junat ovat myöhässä.
1. Ylivoimaisesti eniten junien myöhästymisiä aiheuttavat niin sanotut turvalaiteviat eli häiriöt liikenteenohjausjärjestelmässä.
– Niitä esiintyy aivan joka päivä jossain päin rataverkkoa. Useimmiten ne eivät aiheuta isoa haittaa ja myöhästymiset saadaan kurottua kiinni, kertoo Liikenneviraston rataliikennekeskuksen liikennepäällikkö Jari Lindström.
Kyse on rautateiden kauko-ohjausjärjestelmästä, joka toimii radan varressa muutaman kilometrin välein seisovien automaattiopastimien avulla.
Järjestelmävika voi estää junien liikennevalojen asettamisen: turvajärjestelmä tulkitsee, että edessä on juna, eikä anna vaihtaa rataosuudelle vihreää valoa. Tällöin junan nopeus putoaa 50 kilometriin tunnissa.
Opastinten välillä voi liikkua vain yksi juna kerrallaan, joten perässä tulevat joutuvat odottamaan raidevälin vapautumista. Tiheimmin liikennöidyllä Kehäradalla yhdenkin opastimen vika voi aiheuttaa vuorojen perumisia.
Järjestelmät ovat herkkiä erityisesti ukonilmoille. Pahimmillaan salama voi rikkoa yhteydet liikenteenohjauslaitteisiin pitkältäkin rataosuudelta. Yksiraiteisilla osuuksilla liikenne saatetaan joutua keskeyttämään kokonaan vian korjauksen ajaksi.
2. Sähkörataan liittyvät viat ovat niin ikään yleisiä.
Jos ajolanka eli radan päällä kulkeva sähköjohto, josta veturi ottaa virroittimensa avulla virran, katkeaa tai roikkuu liian matalalla, juna ei voi jatkaa matkaa ennen vian korjaamista.
Ajolangoissa on kova jännite, joten ne on lisäksi suojattava ja maadoitettava ennen varsinaisia korjaustoimia.
Vaurioita aiheuttavat muun muassa myrskyt, jotka kaatavat puita radalle. Lisäksi viallinen veturin virroitin voi rikkoa sähkörataa tai ajolangan kannake katketa metallin väsymisen seurauksena.
3 Kolmasosa myöhästymisistä johtuu VR:n ja muiden raiteilla toimivien operaattorien vastuulla olevista asioista.
Tyypillisiä ovat esimerkiksi veturin kuluvalvontalaitteen viat ja vaunujen ovi- ja jarruviat.
Junan lähtö voi viivästyä jo varikolla kokoonpanovaiheessa, kun vaunu joudutaan viime hetkellä vaihtamaan siinä havaitun vian vuoksi tai kaluston huoltotyöt pääsevät alkamaan myöhässä.
Lisäksi vuoro voi jäädä ajamatta henkilöstön myöhästymisen tai sairastumisen vuoksi.
– Näitä on etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa vuoroja on 800 vuorokaudessa, kertoo VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijari.
4. Vaihdeviat liittyvät talviolosuhteisiin, kun lumi pakkautuu vaihteiden väliin ja estää niiden kääntymisen.
Vaihteiden puhdistus ei onnistu liikenteen lomassa, joten junat joutuvat odottamaan putsaustoimia.
– Jos vaihde on Helsingin ratapihalla viisi minuuttia kääntymättä, siinä on helposti neljä junaa jonossa, Lindström sanoo.
Runsaslumisina päivinä VR ennakoi radan auki pitämiseen kuluvaa aikaa ja sen aiheuttamaa sumaa perumalla junavuoroja jo etukäteen.
Kesällä vaihde voi jumittua rasvauksen kuivumisen vuoksi.
5 Raiteisiin kohdistuva ilkivalta on yleistä. Radalle kasataan sepeliä tai heitetään polkupyöriä ja vaihteiden väliin kiilataan esteitä. Ilkivallaksi voi laskea myös luvattoman liikkumisen rata-alueella.
– Kun junasta havaitaan, että rata-alueella on henkilöitä, sillä kohtaa ajetaan viittäkymppiä niin kauan kunnes he ovat poistuneet, Lindström sanoo.
Oma lukunsa ovat junan alle jäämiset, joista osa on itsemurhia. Vuosittain junien alle jää 50–60 henkilöä.
– Kun ihminen jää junan alle, koko rataosuudella oleva ja sinne saapuva junaliikenne seisoo keskimäärin tunnin, Heijari kertoo.
6. Itse rata aiheuttaa myöhästymisiä melko harvoin.
Liikennevirasto laskee nopeusrajoituksia radan huonon kunnon, ratatöiden tai routavaurioiden vuoksi. Helteellä kiskoon saattaa tulla niin sanottu hellekäyrä, kun lämpö laajentaa kiskoa. Talvella metalli supistuu ja kisko saattaa murtua. Kohta ylitetään normaalia hiljaisemmalla nopeudella.
