Kotimaa

Maailma muuttuu, muuttuuko oi­keus­is­tun­to­jen kuvauskielto?

Oikeusistunnon laajempi kuvaaminen on Suomessa harvinaista, mutta ei tyystin ennenkuulumatonta. KUVA: Elias Lahtinen
Kotimaa 12.1.2017 17:36
Mikko Pulliainen

Oikeusistunnon kuvaaminen laajasti tai kokonaisuudessaan on Suomessa harvinaista, eikä sitä koskevaa lainsäädäntöä olla juuri nyt muuttamassa.

Kuvaaminen on tyypillisesti sallittu ennen asian käsittelyn alkua tai tuomioistuimen ratkaisua julistettaessa, ja luvan tähän myöntää istunnon puheenjohtaja.

– Oikeudenkäynnin julkisuuslaki on vuodelta 2007, jolloin lakiin otettiin pykälä suullisen käsittelyn taltioinnista. Tiedossani ei ole muutoshankkeita siihen liittyen, kertoo lainsäädäntöneuvos Kirsi Pulkkinen oikeusministeriön rikos- ja prosessioikeuden yksiköstä.

Asia nousi julkiseen keskusteluun keskiviikkona, kun kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta syytettynä oleva perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen pyysi Oulun käräjäoikeudelta lupaa kuvata ja tallentaa oma oikeudenkäyntinsä. Hän julkaisi sen Facebook-sivuillaan.

Tuttu asia käräjäoikeuksille

Viime vuosilta tunnetaan myös tapauksia, joissa oikeudenkäyntejä on kuvattu salaa - älypuhelimillahan moinen ei ole järin vaikeaa puuhaa.

Asia on Suomen käräjäoikeuksille sinänsä tuttu.

– Ainahan me siitä keskustelemme tuomarien keskuudessa, kertoo laamanni Tapani Koppinen Keski-Suomen käräjäoikeudesta.

Viimeksi, kun asia tuli Keski-Suomessa esille, Koppisen mukaan päädyttiin juuri normaaliratkaisuun, eli kuvaaminen oli sallittua oikeudenkäynnin alussa, mutta ei enää varsinaisen oikeuskäsittelyn aikana.

– Meillä on puhuttu paljon siitäkin, että periaatteessa todistajien pitäisi olla aina poissa oikeussalista, kun häntä ei kuulla. Todistaja kutsutaan siis paikalle vasta kuultaessa. Medioiden toiminta alkaa nykyään olla sellaista, että varsinkin jos on monipäiväinen pääkäsittely, todistajat voivat lukea medioista, mitä oikeudenkäynnissä on sanottu. Ajatus menettää merkityksensä.

Koppinen uskoo keskustelun asiasta jatkuvan.

– Kun maailma menee eteenpäin, niin vanhat kuviot romuttuvat.

"Oikeudenkäynneissä pitäisi keskittyä itse asiaan"

Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi muistelee, että ainakin entisen pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) oikeudenkäyntiä kuvattiin laajemmin.

– Nyt esimerkiksi Asema-aukion tapauksessa kuvausta ei sallittu edes istunnon alussa, johtuen asian laadusta, Nurmi kertoo.

Itse hän ei pidä oikeudenkäynnin taltiointia sellaisenaan perusteltuna tai tarpeellisena.

– Se avaa ovia, joita en välttämättä haluaisi avata. Tarkoitan esimerkiksi sitä, että oikeudenkäynneissä pitäisi keskittyä itse asiaan eikä esimerkiksi ryhdyttäisi esiintymään yleisölle tai julkisuudelle.

Pohjanmaan käräjäoikeuden johtava laamanni Daniel Allén ilmaisee saman asian hieman toisin:

– Kuvaaminen voi häiritä todistajan kertomusta, sillä emme ole tottuneet siihen, että esiinnymme kuvissa, Allén havainnollistaa.

Hänen mukaansa koskaan ei voida sulkea pois sitä, että todistaja ei saisi tietää mitä oikeudessa on keskusteltu.

– Kun todistaja tulee ulos salista, hän voi keskustella seuraavan todistajan kanssa. Ja hovioikeuskäsittelyssä todistajat puhuvat uudelleen, vaikka voivat tietää aikaisemmista oikeuskäsittelyistä vaikka mitä.

Allénin mukaan oikeusistuntojen laajempi kuvaaminen voisi olla perusteltua, jos kyseessä olisi esimerkiksi suurta julkisuutta herättänyt tai julkisuuden henkilöön kohdistuva tapaus.

– Jos ajatellaan pitkälle tulevaisuuteen, niin media on nykypäivän tori, ja aiemminhan oikeudenkäynnit pidettiin juuri toreilla. En ymmärrä, miksi olemme niin kovasti koko ajan julkisuutta vastaan, sillä meidän pitäisi tottua maailmaan, jota kohti olemme kuitenkin menossa.

"Lainsäädäntö jäljessä"

Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi toivoisi, että lainsäädäntö ottaisi tarkemmin kantaa asiaan.

– Tässä digitalisoituvassa maailmassa lainsäädäntö on vähän jäljessä.

Kiviniemen mukaan ongelmallista on, että vaikka nykyinen lainsäädäntö salliikin kuvaamisen vain puheenjohtajan luvalla, luvattoman tallentamisen seuraukset ovat epäselvät.

– Siitä ei ole seuraamuksia, ja se [salakuvaaminen] on nykyään kovin helppoa, Kiviniemi perustelee.

– Sinänsä suhtaudun myönteisesti julkisuuteen, mutta ymmärrän sitä Ruotsin kantaa, että kuvaaminen ei ole sallittua istuntojen aikana.

Viimeksi lokakuussa Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela toivoi lainsäädännön tarkentamista. Tuolloin maahanmuuttovastainen aktivisti Junes Lokka kuvasi salaa Oulussa käytyä insestioikeudenkäyntiä ja julkisti luvatta tekemänsä tallenteet netissä.

– Lainsäädännössä ei ole selviä säännöksiä, joilla olisi varauduttu tällaiseen, eli oikeustila seuraamusten suhteen on epäselvä, Savela totesi Lännen Median haastattelussa.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Tämänpäiväisessä Kalevassa (Kakkonen) todetaan: "Mahdollista on, että suorana lähetettävistä istunnoista tulee näytelmiä, jotka vaarantavat oikeudenkäynnin arvostuksen ja uskottavuuden".
Omituinen mielipide toimitukselta. Samaan aikaan media toimii pahemmin kuin keskiajalla. Silloin ihminen pantiin häpeäpaaluun vasta oikeudenkäynnin jälkeen ja tuomion saatuaan. Nyt media pyrkii monasti samaan jo ennen oikeudenkäyntiä, jota ei edes usein tulekaan - ja jos tulee, syytetty julistetaan usein syyttömäksi. Kuitenkin tietyissä tapauksissa sama media on vaatimassa julkisia oikeudenkäyntejä milteipä salaisiksi - ja vaatii samaan aikaan itselleen lisää sanomisen ja tuomitsemisen vapautta.
Asia on kuitenkin niin, että syyttäjä syyttää, puolustus tekee kaikkensa päämiehensä puolesta ja tuomarit tuomitsevat, täysin riippumattomina ulkopuolisista tekijöistä, eritoten mediasta, julkaisipa se etukäteen syytetystä mitä tahansa ja olipa se mitä mieltä tahansa. Nimenomaan median poissulku olisi paikallaan, ei muun yleisön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Avoimuuden hengessä, myös median työtilat ja toimitukset tulisi avata kaikelle kansalle vierailtavaksi ja kuvattavaksi. Mitäs tästä journalistit - eikös kansalla ole oikeus tietää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni tärkeämpää kuin kuvauslupa olisi oikeudenkäynneissä heti alusta alkaen kieltää syytetyn kasvojen peittäminen. Nythän osa syytetyistä näyttää suorastaan naamioiduilta rosvoilta istuntosaliin tullessaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Digitaalisaatiota voisi oikeussaleissa hyödyntää paljon paremmin kuin nykyään tehdään, vaikkapa kuvaamalla käräjäoikeudessa koko oikeudenkäynnin ja jokaisen todistajalausunnon. Näin hovioikeudessa voitaisiin katsoa todistajalausunnot videolta, ja kutsua paikalle ainoastaan niitä todistajia joilta on tarvetta kysyä jotain lisää. Tehokkuus parantuisi huimasti kun käsittelyajat lyhenisivät ja kustannukset alenisivat.

Nykyinen tilanne on se että kun hovi järjestää uuden pääkäsittelyn niin kaikki todistajat kutsutaan uudelleen kuultavaksi, ja pahimmillaan käräjäoikeuden käsittelystä on ehtinyt vierähtää jo useampi vuosi. Ihmisen muisti toimii siten että mitä kauemmin jostain tapahtumasta on, sitä heikommin siitä muistaa yksityiskohtia. Näiden hatarien muistikuvien perusteella pitäisi sitten tehdä oikeita päätöksiä, ei mikään helppo tehtävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kukas sitten kerää tallentajilta materiaalit pois jos lopussa tuomiossa lukeekin että kaikki on salaista uhrin suojelemiseksi vaikkapa 50v ajan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä tarkempi kuvaus istunnosta sen tarkempi käsitys kansalle tulee asian käsittelystä. Kuvauslupa on hyvä, sehän vähentää tietyllä tavalla myös "väärin referointia" tilaisuudesta julkisuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäpä kun syytetyn todistajat pystyvät sumplimaan suoraan nettiajassa puhumisiaan?
Aivan älytöntä hommaa antaa lisä julkisuutta henkilölle joka populismilla ratsastaa?
Tässä on menty ihan syytetyn sanelemilla ehdoilla? Tulevaisuudessa ei tule minkäänlaisia rangaistuksia
koska katsotaan ihan riittäväksi se, että asiaa on verkkokeskusteluissa ruodittu eri sanamuodoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa.

Metsäpalovaroitus on voimassa Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Muonio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

takaa-ajon mielekkyys?

339 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

siveysarvojen rappio

Siis sinulla on oikeus olla eri mieltä, mutta seksuaalisilla vähemmistöillä ei sitä oikeutta ole? Lue lisää...
kenellä on, kenellä ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image