Lasten ja nuorten hampaiden terveyden suotuisa kehitys on pysähtynyt 1990-luvun puolivälissä, ja kouluikäisillä näkyy merkkejä jopa sen kääntymisestä huonompaan suuntaan. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan syytä huoleen on, vaikka tilanne on parempi kuin pari-kolmekymmentä vuotta sitten.
Lisäksi lasten ja nuorten hampaiden terveydessä on suuria yksilökohtaisia ja alueellisia eroja. Hän kiinnittää huomiota myös kouluissa yleistyneiden makeis- ja limsa-automaattien riskeihin.
Makeisten ja virvoitusjuomien käytön lisääntyminen voi altistaa lihavuudelle ja uhkaa hampaiden terveyttä. Koulujen ei ministerin mielestä pitäisi tukea tällaista kehitystä. Samaa mieltä on myös Kansanterveyslaitoksen johtaja Pekka Puska.
Ministeri Hyssälän ja Pekka Puskan mielipiteeseen yhtyy myös professori Hannu Hausen Oulun yliopistosta. Ministeri Hyssälän, Pekka Puskan ja Hausenin mielestä makeis- ja limsa-automaatit joutaisivat kouluista pois, koska ne antavat väärän viestin terveellisistä tavoista ja ylläpitävät epäterveellistä napostelukulttuuria.
- Napostelukulttuuri on pitkällä tähtäyksellä terveydelle tuhoisaa. Kuntien ei tule tukea tällaista kehitystä, sanoo Hyssälä.
- Virvoitusjuoma- ja makeisautomaatit tulisi poistaa kouluista ja muistaa, että lasten ruokajuomana tulisi olla rasvaton maito tai vesi, ei virvoitusjuomat, Pekka Puskakin painottaa.
Alle kouluikäisten hampaiden
terveys heikentynyt
Nykyisin useimpien koululaisten hampaat ovat kuitenkin niin terveet, että hammashoidossa voidaan käydä aikaisempaa harvemmin yksilöllisesti määräytyvin hoitovälein. Hyssälä muistuttaa kuitenkin, että suun ja hampaiden tutkimukseen pitää päästä useamminkin, jos se on tarpeen.
Sitten 1990-luvun alun lasten ja nuorten hampaiden terveys ei enää ole parantunut. Päinvastoin, ainakin alle kouluikäisten lasten hampaiden terveys näyttää heikentyvän.
Hyssälän mielestä tarvitaan laajaa yhteistyötä terveyteen vaikuttavien toimien toteuttamisessa. Hyssälä totesikin, että Suomen terveyspolitiikan haasteena ylipäätään ovat suuret sosioekonomiset terveyserot.
Kaikille ei
kouluruoka maistu
Monipuolinen ravinto on perusta koko terveyden, myös suun terveyden, kehittymiselle, ministeri Hyssälä sanoi. Tuoreen yläasteen kouluruokatutkimuksen mukaan yhä harvempi, vain vähän alle 15 prosenttia yläasteen oppilaista syö kouluruuan kokonaisuutena.
Yhä useampi jättää väliin salaatin tai tuorepalan, leivän tai maidon. Pääruoka on säilyttänyt suosionsa melko hyvin, tosin viisi prosenttia oppilaista ei koske siihenkään.
Pojat jättävät usein salaatin väliin, kun taas tytöt karsivat maidosta. Koulukohtaiset erot olivat suuret. Ruokaa ottaa, mutta jättää ainakin osan syömättä melkein joka kolmas oppilaista. Tytöt jättivät ruokaa useammin kuin pojat.
Oppilailla on toisinaan taipumus korvata kouluruokailu syömällä karkkia ja juomalla limsaa. Suklaan ja makeisten kulutus on ollut kasvussa 15 vuoden ajan. Vuoden 1995 jälkeen suklaan ja karkkien kulutus on kasvanut yhdeksästä kilosta henkeä kohti 12,5 kiloon vuodessa.
Nuorten ja lasten ylipainon lisääntyminen on vakava ongelma, ja siitä on puhuttu paljon. Sen sijaan hampaiden terveyden hyvän kehityksen pysähtyminen on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä, muun muassa Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska ja professori Hannu Hausen ottivat kantaa kouluikäisten lasten hammashoitoon avatessaan Terve kouluympäristö -seminaarin Helsingissä tiistaina. Sosiaali- ja terveysministeriön, Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Hammaslääkäriliiton seminaarissa käsiteltiin koululaisten ravitsemusta ja suun terveyttä.
