Liito-oravan suojelu pysyy entisellään, vaikka liito-orava on poistettu uhanalaisten lajien listalta.
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä toteaa, että uhanalaisuusluokituksen lieventyminen ei vaikuta liito-oravan hävittämis- ja heikentämiskieltoon.
– Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää ja siellä on kiellettyjä toimenpiteet, jotka voivat heikentää liito-oravan säilymistä. Lainsäädäntö ei muutu miksikään, samat rajoitukset ovat edelleen voimassa, Hyvärinen kertoo.
Liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja kansallisen luonnonsuojelulain perusteella.
Liito-oravan kannankehityksen taantumisvauhti on Hyvärisen mukaan 22 prosenttia, kun se edellisessä arvioinnissa oli vielä yli 30 prosenttia.
– Kanta laskee, mutta ei täytä uhanalaisuuden vaatimusta. Liito-orava pysyy silmälläpidettävien listalla, Hyvärinen sanoo.
Uhkana kannan laskuvauhti
Aiemmin liito-oravan tielle pysähtyneet metsänkäyttö-, kaavoitus- ja rakentamishankkeet eivät siten automaattisesti nytkähdä eteenpäin, sillä arvion lieventäminen ei poista suojelua.
Jos liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueella on pesäpuu, on sen hävittäminen kielletty. Myös liito-oravan pesäpaikan kulkuyhteydet ja ruokamahdollisuudet on säilytettävä.
Liito-oravan uhkana on kannan kova laskuvauhti ja pirstaloitunut esiintyminen, ei niinkään yksilömäärän vähäisyys. Arviot naaraiden määrästä vaihtelevat 130 000–150 000 tuntumassa.
Kannassa on paikallista vaihtelua. Tihein kanta on Länsi-Suomessa ja Vaasan rannikkoseudulla.Vähiten liito-oravia on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Liito-orava viihtyy suurikokoisessa puustossa ja lehtimetsissä. Metsähakkuut ja rakentaminen ovat suurin syy kannan vähenemiseen. Liito-oravakanta on ollut vähenevä 1940-luvulta lähtien.
Ympäristöministeriö julkisti uhanalaisarvion viime perjantaina.
– Uhanalaisuusarviointi tehtiin linnuille ja nisäkkäille muista lajeista poiketen tänä vuonna ja julkaistiin perjantaina, Hyvärinen toteaa.
