Kysely: Hal­li­tuk­sen kun­ta­sääs­töt uh­kaa­vat ve­sit­tyä – "Ta­voit­tee­na­set­te­lu ollut vähän op­ti­mis­tis­ta"

Hallituksen kuntatalouteen kohdistamat säästöt ovat jäämässä toivotuista tavoitteista, kertoo Kuntaliitto.

Kyselyn perusteella esimerkiksi kilpailukykysopimukseen kuuluvalla työajan pidennyksellä olisi vain vähäisiä vaikutuksia kuntatalouteen.
Kyselyn perusteella esimerkiksi kilpailukykysopimukseen kuuluvalla työajan pidennyksellä olisi vain vähäisiä vaikutuksia kuntatalouteen.
Kuva: PEKKA LASSILA

Hallituksen kuntatalouteen kohdistamat säästöt ovat jäämässä toivotuista tavoitteista, kertoo Kuntaliitto.

Talouden olisi säästöjen vuoksi tarkoitus kohentua vuoteen 2019 mennessä 765 miljoonalla eurolla, mutta liiton tekemän kyselyn mukaan saldo näyttäisi jäävän 220 miljoonaan, eli kolmasosaan suunnitellusta.

- Sanoisin, että tavoitteenasettelu on ollut ehkä vähän optimistista suhteessa keinoihin, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kyselyyn osallistui yhteensä 142 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 11 sairaanhoitopiiriä.

Vastausten mukaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen säästötavoitteista on toteutunut vain neljäsosa. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja henkilöstömitoituksen väljentäminen eivät ole tuoneet toivottua nipistystä kuluihin.

Lisäksi kehysriihen päätös alentaa varhaiskasvatuksen maksuja ensi vuoden alusta lähtien aiheuttaa kuntien kukkaroon luultua suuremman loven.

- Monilla kunnilla uudistus vähentäisi varhaiskasvatuksen maksutuloja jopa 30-40 prosenttia, toteaa liiton erityisasiantuntija Mikko Mehtonen tiedotteessa.


Varatoimitusjohtaja Reinan mukaan kysely osoittaa, että laskelmat kilpailukykysopimuksen aikaansaamista säästöistä ovat olleet liian optimistisia. Vuosityöajan pidennys on kuntien arvion mukaan tuottamassa vain 60 miljoonan euron hyödyn, kun hallituksen tavoitteena oli 190 miljoonaa.

Reina toivookin, että hallitus arvioisi uudestaan valtionosuuksien vähennystä, joka on mitoitettu alkuperäisten laskelmien suuruiseksi 190 miljoonaan euroon.

- Selkeintä on pienentää tai jaksottaa valtionosuuksien leikkausta toisella tavalla, koska säästöjäkään ei synny, hän toteaa.


Vaikka hallituksen sopeutus ei ole purrut, kuntien tilanne ei silti ole liiton mukaan erityisen huolestuttava. Näin siksi, että kunnat ovat tehneet talouden tasapainottamiseksi myös omia ratkaisuja, kuten tehostaneet tilojen käyttöä ja karsineet palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä.

Toimenpiteiden rahavaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta toiveissa on, että ne auttaisivat kuromaan sopeutuskuilua umpeen.

Liiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan kuntien taloustilanne on tällä hetkellä ihan hyvä varsinkin, jos sitä verrataan historiaan. Viitteitä on kuitenkin, että lähivuodet voivat olla vaikeampia.

- Vaikka talous kehittyy nyt parempaan suuntaan ja ennusteita reivataan ylös, niin kuntataloudessa mennään varmaan vähän heikompaan päin, Punakallio arvioi.

Mikä kysely?

Kuntaliitto toteutti touko-kesäkuussa kyselyn, jossa selvitettiin, minkälaisia vaikutuksia talouden sopeuttamistoimilla on ollut.

Siihen vastasi yhteensä 142 kuntaa ja kuntayhtymää. Tietoja antoi myös 11 sairaanhoitopiiriä, mikä on yli puolet maan piireistä.

Asukasluvultaan kyselyyn osallistuneet kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit kattavat yli puolet Suomen väestöstä.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä