Korkein hallinto-oikeus käyttäisi sote-lakeja EU-komissiossa. Suomen sote-johdossa ei lämmetä komission tarkistukselle.
Jotta maakuntavaalit voidaan toimittaa lokakuussa, sote- ja maakuntauudistusten lainsäädännön pitää olla voimassa viimeistään 1. heinäkuuta.
- Se on ehdoton takaraja, vakuuttaa vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) on lausunnossaan linjannut, että sote-lakien olisi kierrettävä vielä EU-komission kautta, koska uusi sote-järjestelmä saattaa sisältää valtiontukea maakunnille tavalla, joka vääristää kilpailua.
Kuntalehti uutisoi KHO:n lausunnosta alkuviikolla.
Asiantuntija-arviot siitä, miten kauan asioiden käsittely komissiossa kestää, vaihtelevat kuukaudesta vuosiin.
Jääskeläisen antamaan sote-lakien voimaantulon takarajaan on tällä hetkellä aikaa vajaat puoli vuotta eli kuusi kuukautta.
Hallituksen esitys soten valinnanvapauslaiksi on tarkoitus antaa maaliskuussa eduskunnalle.
Sote- ja maakuntauudistuksen projektipäällikkö Päivi Nerg on todennut, ettei komission tarkastus ole tarpeellinen. Nergin mukaan KHO:n lausunto on annettu marraskuussa, josta lakiluonnos on jo muuttunut.
Myös sosiaali- ja terveysministeriön näkemys on tällä hetkellä se, että sote-uudistuksen valmistelu voi edetä suunnitellussa aikataulussa.
Yhtä mieltä oikeuden kanssa
Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio toteaa ykskantaan olevansa KHO:n ja sen perustelujen kanssa samaa mieltä.
– Tämä on valtiontukikysymys, hän linjaa.
Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen mukaan KHO:lla voi olla omatkin intressinsä pelissä, kun se vaatii sote-lakipaketin käyttöä myös EU-komissiossa.
– KHO varmaan kantaa jossain määrä huolta siitä, että tuomioistuinlaitos ja viime kädessä KHO joutuisivat tulevaisuudessa olemaan erotuomarina ja ratkomaan sellaisia EU-oikeudellisia kysymyksiä, jotka voisi selvittää EU-virkamiesten kanssa jo tässä lakia säädettäessä, hän selvittää.
– Käsittääkseni tällaista etukäteisseurustelua on kyllä tehtykin, Ojanen lisää.
Nerg on todennut Twitter-viestissään EU-kantojen tarpeen olevan "normitoimintaa lainvalmistelussa".
Ojanen muistuttaa, että jo kesällä kaatuneesta sote-esityksestä annetuissa lausunnoissa oltiin huolissaan riskistä, että sote tuottaisi suuren määrän oikeusjuttuja suomalaisiin oikeuslaitoksiin.
Lausunnoissa myös tähdennettiin, että vaikutusarvioinneissa pitäisi ottaa huomioon millaisia mahdollisia seurauksia sote-laeista on esimerkiksi oikeuslaitoksen kuormittavuudelle.
– Ja jos tämä valtiontukiasetelma tuottaisi ongelmia, jota epäilen, sitten soteen saattaisi keittiön kautta tulla uudestaan esiin yhtiöittämiskysymyskin, Ojanen lisää.