Resurssien niukkuus syö kivun hoitoa, kipulääkäri Jukka-Pekka Kouri sanoo.
Jokainen lääkäri on tahtomattaankin kipulääkäri, sillä 40 prosenttia potilaista tulee yleislääkärin vastaanotolle kivun vuoksi. Silti kivun hoidossa koetaan olevan isoja puutteita. Tämä selviää keskiviikkona julkistetusta Suomalainen kipu -tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan kynnys hakea apua kipuun on korkea vähättelyn pelon ja aiempien huonojen kokemuksien vuoksi. Tuntemukset liittyvät useimmiten terveyskeskuskäynteihin.
"Kivussa on paljon haastetta yleislääkärille: kipu itsessään on epämääräinen tuntemus, syy ja hoito pitäisi selvittää, lisäksi potilas pitäisi motivoida itsehoitoon. Tehtäviä on aika paljon yhteen 15-20 minuutin vastaanottoaikaan", ylilääkäri Jukka-Pekka Kouri Kuntoutus Ortonin kipuklinikalta sanoo.
Suomen 140 kipulääkärin joukkoon lukeutuva Kouri uskoo myös kipupotilaiden mainitsemien turhautuneisuuden tunteiden pitävän paikkansa.
"Resurssien niukkuus syö vaihtoehtoja. Perusterveydenhuollossa on mahdollisuus ottaa laboratoriokokeita, mutta vähän mahdollisuuksia kuntoutukseen tai psykologille ohjaamiseen."
Potilaan kokemusta kivusta ei Kourin mukaan pitäisi kiireessäkään ohittaa.
"Lääkärin on luotettava siihen, mitä potilas kivusta kertoo", Kouri sanoo.
"Kipulääkäreiden vahvan, yhteisen kokemuksen mukaan potilas kertoo kivustaan totuuden. Lääkärin kuuluu olla kriittinen, mutta hän ei ole poliisi eikä työkyvyttömyyseläkevahti." ¨ Pitkäkestoinen, jäytävä päivittäinen kipu on haaste niin potilaalle kuin lääkärillekin.
"Akuutti kipu hoidetaan pois ensisijaisesti kipulääkkeillä, kroonisessa kivussa siihen ei aina päästä. Hoidon tavoitteena on myös elämänlaadun ja toimintakyvyn parantaminen. Lääkehoidon alla tärkeimpänä kulkee kivunhallintapainotteinen terapia, eli psykologiset keinot." Lue lisää torstain Kalevasta!
