Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajan Markku Jokisipilän mielestä Jussi Halla-aho hyötyy siitä, että maan hallituksessa on käyty keskusteluja Halla-ahon mahdollisesta sopimattomuudesta hallituspuolueen puheenjohtajaksi. (LM 3.6.)
– Jos Halla-ahoa ajatellaan henkilönä, niin häntähän on demonisoitu vastustajien taholta. Hänestä on esitetty hyvin kriittisiä näkemyksiä, eikä hänen suosionsa ole siitä mihinkään kadonnut, Jokisipilä arvioi.
Jokisipilä toteaa, että perussuomalaisten puheenjohtajakilpailussa Halla-aho on ansiokkaasti käyttänyt argumenttia, jonka mukaan väistyvä puheenjohtaja Timo Soini ja niin kutsuttu puolue-eliitti ovat testamentanneet puheenjohtajuuden Sampo Terholle.
– Tämä johtopäätös on hyväksytty Halla-ahon kannattajien keskuudessa. Tuntuu siltä, että mitä enemmän Halla-ahoa julkisuudessa kritisoidaan, sitä varmemmin hänen kannattajansa kiinnittyvät omaan ehdokkaaseensa, Jokisipilä pohtii.
"Yksi selitys samanmielisten laaja piiri"
Tutkija kertoo miettineensä paljon sitä, miksi Halla-aho on päästetty hyötymään asetelmasta.
– Olen ihmetellyt sitä, miksi niin sanottu vastapuoli ei ole ymmärtänyt asiaa. Donald Trumpin valinta ja brexit olivat erinomaisia esimerkkejä siitä, että mitä enemmän vastapuolen ehdokasta väheksytään ja demonisoidaan, sitä varmemmin syntyy angloamerikkalaisessa politiikan kielessä underdog-ilmiöksi kutsuttu asetelma, jossa ihmiset tuntevat sympatiaa sitä kohtaan, jota jatkuvasti lyödään ja josta sanotaan, että tämä on paha. Trump hyötyi ilmiöstä valtavasti, Jokisipilä sanoo.
Yhdeksi selitykseksi Jokisipilä tarjoaa samanmielisten laajaa piiriä, johon ei kuulu halla-aholaisia.
– Psykologisesti ilmiön ymmärtämisen pitäisi olla helppoa, mutta silti pidättäytyminen tuntuu olevan vaikeaa. Kun ajatellaan sitä, ketkä ja miten esimerkiksi Twitterissä osallistuvat poliittiseen keskusteluun, niin kyllähän siellä yliopistotutkijat ja toimittajat ovat aika samanmielistä porukkaa. Herkästi syntyy sokea piste ja ajatellaan, että eihän kukaan järkevä ihminen voi ajatella halla-aholaisittain, Jokisipilä suomii myös tutkijoita ja mediaa.
Terho: Tasaväkisyys ei yllätä
Laajan LM-kyselyn perusteella Halla-aho ja Terho ovat perussuomalaisissa nyt yhtä suosittuja. Terho kertoo tekstiviestillä Lännen Medialle, ettei tasaväkisyys yllätä häntä.
– Kisa on tiukka kuten odotinkin. Jäsenistö saa juuri sen puheenjohtajan, jonka haluaa. Viikon päästä kentän päätös selviää, Terho toteaa.
Lännen Media ei tavoittanut lauantaina Halla-ahoa kommentoimaan kyselyn tuloksia.
Facebook-sivuillaan hänkommentoi sitä, että hallituksessa on käyty keskusteluja eduskuntaryhmän soinilais-terholaisen enemmistön mahdollisesta irtautumisesta ja jatkamisesta hallituksessa, mikäli Halla-aho valitaan.
– Onpas hurjia juttuja. Onneksi tämä eduskunta ehti perussuomalaisten vaatimuksesta kumota Lex Vennamon, eivätkä seteliselkärankaiset loikatessaan enää vie puoluetukia mennessään, Halla-aho kirjoitti.
Päivityksellään Halla-aho viittaa siihen, että Soinin vaatimuksesta lainsäädäntöä muutettiin vaalikauden alussa, eivätkä soinilaiset siten saisi irtautumisensa jälkeen puoluetukea, vaikka lähtijöitä olisi enemmistö ryhmästä.
Toteutuessaan asetelmaan liittyisi juuri Soinin oman toiminnan takia paljon historian ironiaa. Toisaalta juuri Soini voisi todeta, etteivät soinilaiset olekaan seteliselkärankaisia.
"Ei enää isoja irtiottoja"
Tutkija Ville Pitkänen keskustaa lähellä olevasta ajatuspaja e2:sta arvioi, ettei puheenjohtajaehdokkailta tule enää isoja irtiottoja puoluekokouksen alla.
– Molempien pääkandidaattien kannat ja näkemykset ovat aika hyvin porukan tiedossa.
Hän sanoo, että iso merkitys on puheilla, joita ehdokkaat pitävät paikan päällä. Niillä voi vielä vaikuttaa omaa kantaansa empiviin valitsijoihin.
Pitkänen sanoo LM-kyselynkin viittavan siihen, että kisasta tulee tiukka. Epätietoisuutta syntyy siitä, millainen joukko tulee puolulekokoukseen Jyväskylään.
LM-kyselyssä Terhon kannattajia oli Halla-ahon kannattajia enemmän piirihallitusten jäsenistössä, ja Halla-ahon kannatus taas oli Terhon kannatusta suurempaa itsensä rivijäseneksi mieltävien keskuudessa.
Pitkänen pohtii, että ero voi liittyä suhtautumiseen hallitusyhteistyöhön. Niin sanotulle rivijäsenistölle ei hallitusyhteistyön jatkuminen ole välttämättä keskeistä, ja se voi olla tyytymättömämpi harjoitettuun hallituspolitiikkaan.
Ainakin 2 200:lla on kokouksessa äänioikeus
Perussuomalaiset valitsevat uuden puheenjohtajan puoluekokouksessa Jyväskylässä ensi viikonloppuna. Äänestää voivat kaikki, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa huhtikuun 28. päivään mennessä.
Puoluekokoukseen on ilmoittautunut vajaat 2 600 osallistujaa, joista noin 2 200:lla on äänioikeus, kertoo Matti Putkonen perussuomalaisten puoluetoimistolta. Virallinen ilmoittautumisaika päättyi toukokuun puolivälissä, mutta mukaan voi ilmoittautua vielä kokouksessakin.
– Oletusarvo on, että heitä tulee vielä 200–300, joista puolet on äänioikeutettuja. Äänioikeutettujen määrä kasvaisi näin 2 300:aan.
Puolueen jäsenmäärässä on kevään aikana ylittynyt 10 000:n raja.
