Seitsemäntoista tuomaria asteli keskiviikkona puolikaaren muotoiseen oikeussaliin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) Strasbourgissa Ranskassa. Yleisön joukossa istui eri puolilta Eurooppaa saapuneita juristeja, jotka ovat kiinnostuneita sananvapauskysymyksistä.
EIT:n suuri jaosto käsitteli syyskuussa 2006 Helsingissä järjestetyn Smash ASEM –mielenosoituksen loppuhetkiä, joiden aikana poliisi otti kiinni Suomen Kuvalehden valokuvaajan Markus Pentikäisen.
Lännen Media oli ainoa suomalainen media, joka seurasi paikan päällä oikeuskäsittelyä, jonka lopputuloksesta riippuu se, miten vapaasti toimittajat voivat yllättävissä tilanteissa työskennellä ja milloin virkavallalla on oikeus puuttua median työskentelyyn.
Outo signaali lehdistönvapaudelle
Mielenosoituksen jälkeen Pentikäistä pidettiin säilössä 17,5 tuntia. Lisäksi hän sai kansallisissa oikeusasteissa tuomion, koska hän ei ollut totellut poliisin antamaa poistumiskäskyä. Korkein oikeus ei antanut valokuvaajalle valituslupaa, mitä Pentikäisen asianajajat pitivät myös keskiviikkona hyvin outona signaalina Suomen oikeusjärjestelmältä.
Asianajajat Jussi Salokangas ja Valtteri Matilainen painottivat EIT:n istunnossa sitä, että demokraattisissa maissa lehdistön on saatava olla paikalla tilanteissa, joissa valtiovalta eli tässä tapauksessa poliisi on selkeästi toinen osapuoli.
– Oikeuden päätös ohjaa lehdistön toimintaa koko Euroopassa. Suomi on kaikilla muilla mittareilla ollut sananvapauden mallimaa, mutta nyt aiemmat oikeuden päätökset antavat väärän signaalin maille, joissa on heikompi lehdistönvapaus kuin Suomessa, Pentikäinen sanoo.
Pentikäinen valitti kansallisista ratkaisusta EIT:hen, jonka suppea kokoonpano antoi äänin 5–2 Suomen valtiolle tämän vuoden alussa vapauttavan päätöksen.
Nyt seitsemäntoista tuomaria eli suuri jaosto arvioi, loukkasiko Suomen valtio sittenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10:ttä artiklaa, joka takaa sananvapauden.
– Istunto tuntui erikoiselta, koska ensimmäisen kerran näin korkealla tasolla käsiteltiin suomalaista sananvapausasiaa. Oloni on helpottunut. Nyt oikeuden pitää antaa tehdä työnsä rauhassa, Pentikäinen toteaa.
Poliisi pyrki estämään
valokuvaamisen
Oikeudessa EIT:n tuomarit esittivät sekä Pentikäiselle että valtiota edustaneelle ulkoministeriön yksikönpäällikkö Arto Kososelle paljon kysymyksiä.
Liettualainen tuomari Egidijus Küris kysyi valokuvaajalta, millaisen puhelinkeskustelun tämä kävi työnantajansa kanssa ollessaan tapahtumien keskellä.
– Kerroin työnantajalleni, että tilanne oli muuttumassa oudoksi ja että poliisi hyökkäsi mielenosoittajia vastaan. Sain vastauksen, että tee työsi ja seuraa ja dokumentoi kaikki, mitä näet siellä, Pentikäinen vastasi.
– Koin, että poliisi pyrki estämään väkivaltaisilta näyttäneiden kiinniottojen valokuvaamisen. Esitin lehdistökortin poliisille ja tulkitsin, että minulla oli oikeus olla siinä tilanteessa, Pentikäinen kertaa Lännen Medialle kahdeksan vuoden takaisia tapahtumia.
Ei otettu kiinni ammatin takia
Valtiota oikeudenkäynnissä edustanut Kosonen uskoo, että EIT joutuu äänestämään asiassa.
– Hyvin harvoin sieltä tulee 17–0-ratkaisuja. Suuressa jaostossa käsitellään vain parikymmentä tapausta vuodessa, ja Suomesta tämä on koko oikeushistoriamme viides tapaus, joka on edennyt sinne asti, Kosonen kertoo.
Kosonen johtaa ministeriössä ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikköä. Valtion mukaan Pentikäistä ei otettu kiinni tämän ammatin takia.
– Valittaja oli paikalla ja kuvasi, eikä häntä siksi tuomittu, että hän teki työtään vaan siksi, ettei hän totellut poistumiskäskyä mielenosoituksen loppumisen jälkeen. Toisin kuin monilla muilla kuvaajilla, hänellä ei ollut kaulassaan näkyvillä lehdistökorttia, Kosonen toteaa.
Oikeudessa valtio painotti, että poliisi osoitti valokuvaajille paikan, josta nämä saattoivat kuvata tapahtumia. EIT:n suomalaistuomaria Päivi Hirvelää kiinnosti, olivatko poliisit peittäneet valokuvaajien kuvauslinjat, kun tapahtumat muuttuivat väkivaltaisiksi.
Kosonen painotti oikeudessa, että valokuvaajia oli kehotettu siirtymään paikkaan, jonka viereen oli parkkeerattu poliisin johtoauto. Komentokeskuksen sijainti osoitti valtion edustajien mielestä sen, että kuvauspaikka oli tapahtumien keskipisteessä.
– Näkyvyys sieltä oli aluksi aivan loistava, Kosonen arvioi.
Oikeudessa keskusteltiin siitä, miksi Pentikäinen otti vasta EIT:n käsittelyssä esille sen, että hän oli kiinniottonsa jälkeen pyytänyt poliisilta mahdollisuutta luovuttaa muistikorttinsa eteenpäin, jotta Suomen Kuvalehti olisi saanut valokuvat mahdollisimman nopeasti käyttöönsä.
Loukkasiko Suomi
ihmisoikeussopimusta?
Kosonen arvioi, että EIT antaa päätöksensä noin yhdeksän kuukauden kuluttua.
– Jos Suomen todetaan loukanneen ihmisoikeussopimusta, Euroopan neuvoston ministerikomitea valvoo, että päätös otetaan huomioon kansallisessa lainsäädännössä tai viranomaisohjeistuksissa.
– Tässä tapauksessa kyseeseen tulisivat todennäköisesti uudet viranomaisohjeet. Päätöksellä olisi ennakkotapausluonnetta sikäli, että yhtä valittajaa koskevalla ratkaisulla olisi jonkinlaisia vaikutuksia muissakin maissa, siis esimerkiksi Ruotsissa, Kosonen arvioi.
Hän on Suomen valtion asiamies EIT:ssä.
Harvinaisen istunnon jälkeen osapuolet matkustivat Suomeen samalla lentokoneella.
– Tässä haetaan ihmisoikeussopimuksen tulkintaa. Valittajalla itsellään on totta kai vahva emotionaalinen suhtautuminen tapaukseen, Kosonen toteaa.
– Mielenkiintoisia keskusteluita olen käynyt valtion edustajien kanssa, Pentikäinen sanoo.
