Itä-Suomessa kohistiin jo juhannuksen tienoilla tuhkarokosta, jolloin tauti oli saapunut italialaismiehen tuomana Savoon. Varsinkin Punkaharjun ja Savonlinnan alueella oleskelleen miehen pelättiin levittävän virusta muihin ihmisiin.
Ei siis ollut ihme, että pelätty tuhkarokko levisi ainakin neljään samoin seuduilla liikkuneeseen suomalaiseen.
Viimeisin tautitapaus on Pirkanmaalta, jossa suomalainen sai tartunnan Italian-matkallaan.
Ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, mikä taudista tekee vaarallisen?
– Tuhkarokko on ollut erittäin merkittävä alle 5-vuotiaiden lasten kuolinsyy köyhissä maissa. Tuhkarokko yleensä paranee, mutta vakavampia ovat sen jälkitaudit. Seurauksena voi olla keuhkokuume tai harvinaisempi aivotulehdus.
Kuinka ärhäkkäästi tauti tarttuu?
– Tuhkarokon uusiutumisluku on ainakin 15 eli huomattavan korkea. Tosin luku on teoreettinen, eikä laskennassa oteta huomioon asukastiheyttä. Luku vain kertoo sen, kuinka moneen suojaamattomaan henkilöön tuhkarokko voisi yhdeltä taudinkantajalta tarttua.
– Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana sekä hengitysilman välityksellä. Esimerkiksi influenssaan verrattuna se tarttuu jopa kymmenen kertaa herkemmin.
– Viheliään taudin tuhkarokosta tekee se, että suoraa kontaktia ei tarvita, vaan virukselle voi altistua vaikkapa olemalla vain samassa huoneessa, jossa tartunnan saanut on vieraillut aiemmin.
Ovatko suomalaiset vaarassa altistua epidemialle?
– Suomalaiset ovat sen verran kattavasti rokotettuja, että tuhkarokkoa esiintyy maassamme harvoin. Jos suomalaiseen tuhkarokko tarttuu, se tapahtuu lähes aina ulkomailla tai ulkomaalaisesta.
– Taudin itämisaika on jopa kolme viikkoa, joten virusta voi kantaa ja levittää helposti tietämättään.
Mikä tekee Suomesta turvallisen paikan tuhkarokkoa vastaan?
– Suomalaisten suojana toimii kansallinen rokotusohjelma, jonka puitteissa rokotukset ovat maksuttomia. MPR-rokote pistetään nykyään 12–18 kuukauden ikäisiin lapsiin ja uudelleen kuuden vuoden iässä. Suojan tuhkarokkoa vastaan saa kahdella MPR-rokoteannoksella, eikä suojaa tarvitse aikuisiällä uusia, jos annokset on jo saanut lapsena.
– Suurimmalla osalla ennen vuotta 1970 syntyneistä on lapsena sairastettujen MPR-tautien antama immuniteetti. Vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneistä lähes kaikki ovat saaneet MPR-rokotuksen neuvolassa tai koulussa.
– Kun kahden annoksen ohjelma aloitettiin 1982, rokotettiin useita ikäluokkia kerralla 12:een ikävuoteen saakka.
Suojaako rokote muilta taudeilta?
– MPR-nimitys tulee tautien alkukirjaimista, sillä M eli morbilli tarkoittaa tuhkarokkoa, P eli parotitis sikotautia ja R eli rubella vihurirokkoa. Sikotauti voi aiheuttaa miehille kivestulehduksen ja lapsettomuutta, vihuri puolestaan on vaarallinen raskaana oleville äideille ja sikiölle.
– Tuhkarokon lisäksi MPR-rokote antaa siis suojan sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Rokotteen ansioista myös näiden kolmen taudin jälkitaudit ovat hävinneet.
Mistä tiedän, ovatko rokotteeni voimassa?
– Todennäköisesti tiedät paremmin, jos sinua ei ole rokotettu. Rokotevastaisuus tässä asiassa on ollut hyvin poikkeuksellista.
– Tiedon siitä, ovatko omat rokotteet voimassa, saa omalta terveysasemalta tai työterveyshuollosta. Jos on muuttanut paljon, pitää ensin selvittää, missä kunnassa on asunut rokotusaikaan.
MPR-rokote Suomessa
Lähes kaikki suomalaiset on rokotettu. Jotkut ovat itse sairastaneet taudin, jolloin suoja tuhkarokkoa vastaan on vahvempi.
Osalle ihmisistä tuhkarokko voi tarttua, jos rokote on annettu vain kerran tai altistus on ollut poikkeuksellisen voimakas.
Epävarmat voivat ottaa MPR-rokotteen huoletta uudelleen – ylimääräisestä ei ole haittaa.
