Miten punkeilta voi suojautua, yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston puutiaisprojektista?
– Jos liikkuu luonnossa alueilla, missä on puutiaisia, kannattaa käyttää pitkävartisia saappaita. Myös hyönteiskarkotteista voi olla apua. Tärkeintä on tehdä illalla huolellinen punkkisyyni.
Mitä pitää tehdä, jos löytää iholta punkin?
– Punkki pitää poistaa mahdollisimman nopeasti ja kokonaan. Tähän on olemassa erityisvälineitä, mutta tavalliset pinsetitkin käyvät. Punkkiin kannattaa tarttua mahdollisimman alhaalta, ja vetää se suoralla vedolla pois. Mitään rasvoja ei pidä käyttää.
Mikä on todennäköisyys sairastua, jos saa punkin pureman?
– Noin 20 prosenttia puutiaisista kantaa borreliabakteeria. Se ei tarkoita, että tällaisen punkin puremasta saisi automaattisesti borrelioosin. Riski sairastua riippuu paljolti siitä, miten kauan puutiainen on kiinnittyneenä ihoon.
– Virusperäinen puutiaisaivotulehdus taas tarttuu puremasta heti, mutta tätä virusta esiintyy vain tietyillä alueilla ja sielläkin vain noin yksi prosentti puutiaisista kantaa virusta.
Miten laajalle punkit ovat levinneet Suomessa?
– Puutiaisia on lähes koko Suomessa aina napapiirin tietämille asti. Tornionjokivarressa levinneisyys voi ulottua ylemmäksikin. Eniten niitä on Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa sekä Pohjanlahden ja Suomenlahden rannikoilla. Sisämaassa puutiaiset ovat yleisimpiä Järvi-Suomessa.
Millaisessa maastossa punkki viihtyy?
– Punkki ei pidä kuivasta. Siksi sitä esiintyy meren ja järvien rannoilla, heinikoissa, joutomailla ja myös mustikkavaltaisissa havumetsissä eli kaikkialla, missä säilyy peruskosteus. Oma pihanurmi kannattaa pitää lyhyenä, koska silloin se on punkeille liian kuiva.
Mitä punkkilajeja Suomessa esiintyy?
– Lajeja on noin 1 500, mutta ihmiselle vaarallisia niistä on kaksi: tavallinen puutiainen ja siperian puutiainen eli taigapunkki.
Miksi punkki tarttuu ihmiseen?
– Puutiainen imee itseensä verta, mikä on sille elinehto. Isäntäeläimiksi sille kelpaavat monenlaiset nisäkkäät ja jopa linnutkin. Punkki voi matkustaa esimerkiksi hirven kyydissä kymmeniä kilometrejä.
Mistä tietää, onko sairastunut punkin takia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Jussi Sane?
– Borrelioositartunta selviää vain, jos tulee oireita. Jos punkin pureman alueelle tulee punertavaa ihottumaa, kannattaa hakeutua heti lääkäriin.
– Puutiaisaivotulehdukseen liittyy aluksi kuumetta ja epämääräistä pahaa oloa, ja vasta myöhemmin osalle tulee varsinainen aivotulehdus, jonka oireita ovat muun muassa päänsärky, niskajäykkyys, valonarkuus ja pahoinvointi.
Onko punkkitauteja vastaan olemassa rokotteita?
– Puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokote, joka on Ahvenanmaalla osa kansallista rokotusohjelmaa. Virusta esiintyy vain tietyillä maantieteellisillä alueilla. Näillä riskialueilla liikkuessa on ilman muuta suositeltavaa ottaa rokote.
Onko punkkeja syytä pelätä?
– Puutiaisten määrä näyttäisi kasvaneen, ja se on hyvä ottaa huomioon, mutta hysteriaan ei ole syytä. Sairastumisriskiä voi pienentää suojautumalla.
Juttu on julkaistu Kalevassa 3.5.2016.
Rokote suojaa aivotulehdukselta
Puutiaiset levittävät kahta vaarallista tautia: bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta.
THL:n tilastoihin kirjattiin viime vuonna reilut 1 900 borreliatapausta. Määrä ei sisällä tapauksia, jotka on diagnosoitu kliinisesti eikä varmistettu laboratoriotutkimuksilla.
Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla.
Hoitamattomana se voi johtaa myöhäisborrelioosiin, joka oireilee ihossa, hermostossa, nivelissä tai sydämessä.
Puutiaisaivotulehduksia raportoitiin viime vuonna ennätykselliset 67. Kotkassa kaksi henkilöä menehtyi taudin seurauksena.
Puutiaisaivotulehdusta vastaan on rokote mutta ei lääkehoitoa. Suurelle osalle sairastuneista jää keskushermosto-oireita.
THL suosittelee rokotetta etenkin riskialueilla, joita ovat Paraisten, Simon ja Pyhäjoen kunnat sekä Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti ja Kuopion Maaninka.
Ahvenanmaalla puutiaisaivotulehdusrokotus on osa kansallista rokotusohjelmaa.
Lähteet: THL, Turun yliopisto
