Sitä pitkän matkan tehdä saa, kun on pakko kauas matkustaa.
Kapkaupungista Ouluun voi vetää lähes suoran viivan etelästä pohjoiseen. Linnuntietä matkaa tulisi melko tarkalleen 11 000 kilometriä, läpi koko Afrikan ja Euroopan.
Ode Fulutudilu teki reissunsa toki lentokoneella Lontoon ja Helsingin kautta. 28-vuotias eteläafrikkalainen matkusti Suomeen päästäkseen pelaamaan jalkapalloa ammattilaisstatuksella.
Sunnuntaina – vasta reilun viikon pohjoisessa maassa asuneena – hän teki debyyttinsä ONS:n liigajoukkueen riveissä. Keskenkuntoinen hyökkääjä pelasi 71 minuuttia vasempana laiturina.
– Olen matkalla täyteen kuntoon. Kapkaupungissa oli vasta harjoituskausi menossa, mutta se ei ole siellä kovin hyvin järjestetty, joten olen joutunut tekemään fyysisiä harjoitteita paljon yksinään. Minulla ei ole vielä pelikuntoa, Fulutudilu myöntää.
Hänellä on takanaan viisi palloharjoitusta ONS:n kanssa. Sunnuntain ottelussa hän pääsi pari kertaa testaamaan PK-35:n kovatasoista puolustusta nopeudellaan, mutta haastoissa ei ollut vielä viimeistä terävyyttä.
Kun vastassa on joku muu kuin kuusinkertainen mestarijoukkue, myös Fulutudilun voi olettaa nousevan näkyvämmin esiin.
– Vastustaja oli äärimmäisen hyvä. Uskon, että pystymme parantamaan seuraavissa peleissä. Toivottavasti pystyn auttamaan jatkossa joukkuetta enemmän.
Suomen maajoukkue on Fifan rankingissa 28:s, Etelä-Afrikka sijalla 53. Sama tasoero näkyy Fulutudilun mukaan myös maiden pääsarjoissa – ainakin yhden ottelun perusteella.
– Pelin taso oli mielestäni erittäin korkea, ehdottomasti korkeampi kuin Etelä-Afrikan liigassa. Kilpailullisuus ja ammattimaisuus ovat Suomessa eri tasolla.
Naisten jalkapallo on ottanut valtavia loikkia 2000-luvulla ympäri maailmaa, mutta ammattilaisuus tai edes puoliammattilaisuus toteutuu täysimittaisena edelleen vain harvoissa huippuliigoissa. Esimerkiksi Etelä-Afrikan liiga toimii täysin amatööripohjalta.
– Kenellekään ei makseta mitään. Ihan joka ainoa pelaaja tekee muita töitä tai opiskelee.
Fulutudilu on työskennellyt Kapkaupungissa sosiaalityöntekijänä. Hän sanoo, että paikallisessa liigassa on tapahtunut edistystä viime vuosina.
– Öljy-yhtiö Sasol on alkanut satsata rahaa naisten liigaan, joten se on alkanut kasvaa. Pudotuspelien aikaan liigaotteluissa saattaa olla kelvollisia yleisömääriä, mutta usein tavallisissa otteluissa on vain alle 50 katsojaa.
Fulutudilun matka Suomeen on paljon pidempi kuin lasketut kilometrit. Hän on syntynyt Kongon demokraattisen tasavallan (tuohon aikaan Zaire) pääkaupungissa Kinshasassa aikana, jolloin maa oli erittäin epävakaa. Fulutudilu pääsi maasta pois nelivuotiaana ennen ensimmäistä sisällissotaa.
Kapkaupungissa hän harrasti yleisurheilua, kunnes pääsi pelaamaan jalkapalloa poikien kanssa vasta 14-vuotiaana.
– Kaupungissa ei ole kuin ehkä kolme tai neljä naisten joukkuetta, Fulutudilu sanoo.
Myöhään aloittaneeksi pelaajaksi hän on edennyt urallaan hyvin. Fulutudilu on pelannut kymmenkunta ottelua Etelä-Afrikan maajoukkueessa ja saanut stipendin amerikkalaiseen yliopistoon. Hän pelasi neljä vuotta Leen yliopistossa Clevelandissa ja opiskeli sosiologiaa.
Oulussa hän asuu amerikkalaispelaaja Katrina Guilloun kanssa. Jalkapallon ulkopuoliset tavoitteet liittyvät kieliopintoihin. On mahdollista, että Fulutudilu asuu tulevaisuudessa Alankomaissa.
– Olen ihminen, joka haluaa oppia. Aion opiskella hollannin kieltä, koska sulhaseni on hollantilainen.
