Ajoneuvojen valotekniikka on murrosvaiheessa: ksenon- eli kaasunpurkausvalot yleistyvät kovaa vauhtia halogeenivalojen rinnalla. Ksenonit parantavat erityisesti lähialueen valaisua, ja jälkiasennussarjoja on nyt tarjolla myös edullisemman pään autoihin.
Valitettavasti tee itse -asentajat eivät tunne valojen asennusmääräyksiä tai hyödyntävät sitä, että katsastusviranomaiset suhtautuvat asennusvirheisiin ja laittomuuksiin liian lepsusti tai eivät tiedä sääntöjä.
Suurin haitta näistä väärin asennetuista ksenon-valoista kohdistuu päivänvalonvalkoisesta hajavalosta häikäistyviin vastaantulijoihin.
Halogeenivalojen laiton muuntaminen ksenonvalaisimiksi on jo erittäin yleistä. Kun halogeenipolttimon paikalle asennetaan ksenonpolttimo, valaisin ei ole enää tyyppihyväksynnän mukainen.
Valokuvion muoto ja valaistusvoimakkuus ovat polttimon ja optiikan yhteisvaikutuksen tulosta. Ksenonvalaisimeksi muutetun halogeenivalaisimen polttimon ja optiikan yhteispeli ei yksinkertaisesti toimi. Valoa saadaan todennäköisesti paljon, mutta se häikäisee vastaantulijaa.
Laittoman ksenonvalon tunnistaa yleensä siitä, että valaisimen täyttää äärirajoiltaan epäselvä pyöreä, sinisävyinen pallo. Jos valaisimen lasi on naarmuuntunut tai likainen, valon "ufomaisuus" korostuu.
Sinisävyinen ksenonvalo synnyttää yleensä aina kuvan lisääntyneestä valon määrästä. Jos valon lisäys kohdistuu liiaksi etualalle, lopputulos on kuljettajan kannalta huono.
Uuteen autoon ksenonvaloja tilattaessa kannattaa varmistua siitä, että lähivalojen lisäksi myös kaukovaloissa on ksenonpolttimot, eli kyseessä on bi- eli kaksoisksenonit.
Paras valoteho saavutetaan, kun kaksoisksenonvalojen rinnalla on halogeenikaukovalot.
Käytettyä autoa ostettaessa ksenonvalojen laillisuudesta pitää varmistua ja tarkistaa halogeeniumpioiden kunto. Jos umpiossa on käytetty muutospolttimoa, siinä on yleensä ylimääräinen reikä, joka aiheuttaa kosteusongelmia.
Vaalean ksenonvalon synnyttämä valokuvio on halogeenin antamaa leveämpi ja pidempi. Ksenonpolttimo on lisäksi erittäin energiatehokas, pitkäikäinen ja tärinänkestävä, mikä kompensoi sen selvästi halogeenipolttimoa korkeampaa hintaa.
Ksenonpolttimo rikkoutuu harvoin mekaanisesti, mutta polttimo himmenee ajanmittaan käytössä ilman, että kuljettajan sitä huomaa.
Jos autossa ei ole huomiovaloja, ksenonpolttimon "käyttömatka" on noin 60 000 kilometriä. Käytetyn auton ostaja on ksenonvalojen suhteen hankalassa tilanteessa, sillä 5-7 vuotta vanhan auton ksenonit voivat hävitä valotehossa jopa heikoille halogeenivaloille.
Ksenonpolttimo sytytetään korkeajännitepiikillä, joten polttimo pitää vaihdattaa korjaamolla. Polttimo ja vaihtotyö maksavat yhteensä keskimäärin yli 200 euroa.
Ksenonvalollisissa autoissa pitäisi ehdottomasti olla huomiovalot, sillä ne pidentävät melkoisesti ksenonpolttimoiden elinikää vähentämällä sytytyskertoja.