Metsähanhen Suomessa pesivälle alalajille tehdään pikaista pelastussuunnitelmaa. Taigametsähanheksi kutsutun linnun kannat ovat taantuneet nopeasti jopa keskeisillä pesimäaluilla. Kansallisen suojeluohjelman lisäksi lajin pelastaminen vaatii kansainvälistä sopimusta.
Asia on kiireellinen, meillä on kaksi-kolme vuotta aikaa, riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen riistakeskuksesta sanoo viitatessaan ajankohtaisiin hanhihankkeisiin.
Riistakeskuksessa laaditaan parhaillaan taigametsähanhen hoitosuunnitelmaa ja siihen liittyen Suomella on vetovastuu myös kansainvälisen sopimuksen aikaansaamiseksi. Metsähanhi onkin maassamme ensimmäinen taantuva riistalaji, joka tarvitsee valtioiden välistä yhteistyötä.
Ehkä tilanteeseen olisi voitu puuttua jo aiemminkin, metsähanhen kansainvälistä hoitosuunnitelmaa valmisteleva projektipäällikkö Mikko Alhainen sanoo. Hoitosuunnitelma laaditaan AEWAn eli Afrikan-Euraasian vesilintusopimuksen ohjauksessa.
Keskeisiä yhteiskumppaneita hankkeessa ovat kaikki ne maat, joiden alueilla taigametsähanhea esiintyy vuodenkierron eri vaiheissa. Taigametsähanhia pesii Suomen ohella Venäjällä ja talvehtivia lintuja tavataan eniten Ruotsissa, mutta myös Tanskassa, Saksassa ja Puolassa.
Alhaisen mukaan taigametsähanhen taantumisen merkit nähtiin jo 1990-luvulla keskeisillä pesimäalueilla Pohjois-Pohjanmaan ja eteläisen Lapin suoalueilla. Viime vuosina taantuma on kiihtynyt ja viimeistään Ruotsissa havaittu talvehtivan kannan alamäki havahdutti kiireellisiin suojelutoimiin.
Vielä viime vuonna taigametsähanhea sai vielä metsästää rajoitetusti.
Oli hyvin lähellä, että metsästys olisi pitänyt lopettaa kokonaan, Alhainen kertoo Suomen neuvottelemasta aikalisästä. Jatko on vielä avoin.
Kanta on vielä niin vahva, että se voidaan saada lisääntymään nopeasti, jos toimimme oikein.
Jos näin ei tapahdu ja kanta laskee liian alas, sitä on enää vaikea saada elpymään. Silloin lajilla voi Alhaisen mukaan olla edessään jopa kiljuhanhen kohtalo. Kiljuhanhi on kuollut Suomessa käytännössä sukupuuttoon.
Taigametsähanhen taantumaan on useita syitä pesimäalueiden muutoksista alkaen.
