Kirjoittaja on Oulun läänin Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja
Jokaisessa taloyhtiössä on omat tapansa käyttää piha-alueita. Yleensä pihan käyttötavat ovat ainakin vanhoissa yhtiöissä vakiintuneita. Se, ovatko piha-alueet osakkaan vai yhtiön hallinnassa, vaikuttaa muun muassa osakkaan oikeuteen rakentaa pihalle vaikkapa leikkimökki.
Kerrostaloissa on tavanomaista, että koko piha on yhtiön hallinnassa ja kaikkien osakkaiden yhteiskäytössä, mutta rivitalo- ja muissa pientaloyhtiöissä piha-alueet on saatettu osittain tai kokonaan siirtää osakashallintaan yhtiöjärjestykseen merkityllä määräyksellä.
Onpa sellaisiakin pientaloyhtiöitä, joissa esimerkiksi rivitalon takapihat on siististi aidattu, mutta minkäänlaista päätöstä osakashallintaan siirtämisestä ei ole tehty.
Pihojen osakashallinnalla on lain näkökulmasta merkitystä kunnossapitovastuun ja muutostyöoikeuden kannalta.
Omaa ja yhteistä aluetta
Otetaanpa esimerkkitapaukseksi naapureina olevat rivitaloyhtiöt, joista toisessa asuntojen takapihat on siirretty osakashallintaan (yhtiö A) ja toisessa ne ovat muodollisesti yhtiön hallinnassa, vaikkakin muuten selkeästi sivuiltaan aidattuina (yhtiö B).
Osakkaalla on aina velvollisuus pitää kunnossa osakashallinnassaan olevat tilat. Tämä vastuu ulottuu myös osakashallinnassa olevaan piha-alueeseen, joten yhtiön A osakkaat huolehtivat itse huoneistojensa takapihojen kunnossapidosta.
Mutta entäpä yhtiö B? Käytännössä siitä huolehtivat yhtiö B:nkin osakkaat, mutta tämä perustuu pikemminkin vakiintuneeseen tapaan kuin asunto-osakeyhtiölain säännöksiin.
Toinen käytännössä merkittävämpikin ero liittyy muutostyöoikeuteen. Osakkailla on oikeus tehdä hallinnassaan olevissa tiloissa muutostöitä.
Tätä oikeutta rajoittaa kuitenkin asunto-osakeyhtiölain määräys, jonka mukaan yhtiölle on ilmoitettava useimmista muutostöistä. Yhtiön suostumuskin on tarpeen, jos muutos voi vahingoittaa rakennusta tai tuottaa muuta haittaa yhtiölle. Jos taas haittaa aiheutuisi toiselle osakkeenomistajalle, suostumus on saatava häneltä.
Näillä edellytyksillä talon A osakas voi siis tehdä muutoksia myös piha-alueillaan: rakentaa puutarhatontuille oman saarekkeen tai pistää pystyyn pienen kasvihuoneen tomaatteja varten.
Talon B osakas onkin erilaisessa asemassa. Koska hänellä ei ole muodollisesti hallintaoikeutta takapihaansa - vaikka hän käyttääkin sitä yksin - hänellä ei myöskään ole varsinaista oikeutta tehdä muutostöitä.
Jos hän haluaisi vaikkapa rakentaa takapihalleen leikkimökin tai asennuttaa kiinteän pihavalon, tähän tarvitaan yhtiön lupa. Yhtiö voi kieltää muutoksen, kunhan kohtelee kaikkia osakkaita samojen periaatteiden mukaisesti.
Toinen asia on, että monissa yhtiöissä ei ole kiinnitetty koko asiaan huomiota. Osakkaat puuhailevat pihoillaan, miten haluavat.
Jotkut jopa hissun kissun laajentelevat piha-alueitaan rakentelemalla kiveyksiä ja istuttelemalla pensaita yhä kauemmaksi oman huoneiston kohdalta.
Lainsäädännön näkökulmasta tähän ei ole oikeutta, mutta jokainen yhtiö elää omalla tavallaan ja puuttuu vain niihin asioihin, jotka sen osakkaiden näkökulmasta ovat tärkeitä.
