Mainos

Ruo­ka­va­lin­noil­la voi vähentää ilmakehän kuor­mit­tu­mis­ta

Asiallisesti pukeutunut leijona ei ole syönyt tunturinkuvetta tyhjäksi, mutta hänenkin ruokavalinnoillaan on ympäristövaikutuksensa.
Hyvä Elämä 24.4.2007 0:00
Helena Sahavirta

Ravinnon merkitys on peräti kolmannes kulutuksen ympäristövaikutuksista, se on yllättävän suuri", vahvistavat tutkija Juha-Matti Katajajuuri Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta. Asuminen ja yksityisautoilu tulevat kotitalouksien kuormittavuutta mitattaessa vasta syömisen jälkeen.

Mittatikku on kuluttajien käyttöön kehitetty mittari, jonka avulla jokainen voi vertailla kuluttamisen ympäristövaikutuksia. Mittatikun asteikolle on sijoitettu viisi arkista kulutushyödykettä: ruisleipä, pyykinpesu, juusto, auto ja asunto. Niiden päiväkulutuksen energiankulutus sekä vaikutus ilmastonmuutokseen, alailmakehän otsonin syntyyn, happamoitumiseen ja vesistöjen rehevöitymiseen on selvitetty analysoimalla koko tuotteen elinkaari.

Suurin yllättäjä analyysissä oli juusto. Juuston päivittäisen syömisen vaikutus rehevöitymiseen vastaa kymmentä pyykinpesukertaa. Keskimääräinen tai tyypillinen automatka vaikuttaa taas ilmastonmuutokseen 46 kertaa enemmän kuin ruisleivän päiväannoksen syöminen.

Mittatikun jatkohankkeessa selvitetään erilaisten ruokavalioiden ympäristövaikutuksia. "Kasvisruokavalion vaikutus on suhteessa pienempi, varsinkin jos käytetään kotimaisia tuotteita ja kauden marjoja ja sieniä eikä suosita pakasteita", Katajajuuri summaa. Toisaalta kasvihuonetuotannossa tarvitaan Suomen oloissa paljon energiaa lämmitykseen ja valaisuun.

Mittatikun eri ruokavalioita vertaileva tutkimus valmistuu vasta ensi vuonna, mutta jo nyt tiedetään, että monella kotieläinten tuotantosuunnalla on suuret ympäristövaikutukset. "Broilerituotannossa rehun käyttö on kuitenkin lihakiloa kohti suhteellisen tehokasta", Katajajuuri huomauttaa.

Kasvisruoka säästää luontoa. Lihan kulutus on ollut Suomessa vahvassa kasvussa: suomalainen söi 1930-luvulla vuodessa 25 kiloa lihaa mutta 2005 kulutus oli jo 73 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Eläinperäisen ravinnon tuottaminen päästää kuitenkin ilmaan selkeästi enemmän kasvihuonekaasuja kuin saman energiamäärän sisältävän kasvisravinnon tuottaminen. Worldwatch Instituutin mukaan yhden naudanlihakilon tuottaminen vastaa päästöiltään sadan kilometrin automatkaa.

"Ravinnosta mahdollisimman suuren osan pitäisi olla kasvisperäistä. Eläinperäisen ravinnon ympäristövaikutukset ovat jopa kymmenkertaisia verrattuna kasviperäiseen", Nissinen vahvistaa. Vaikka kuluttaja ei siirtyisikään kasvisruokaan, pitäisi eläinperäistä ravintoa käyttää hänen mukaansa harkiten.

Pitkien kuljetusten on epäilty lisäävän ruuan ilmastokuormaa. Suoraa yleistystä ei kuitenkaan voi tehdä. "Itse asiassa kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä tuotantoketjun mittakaavassa", Katajajuuri toteaa. "Maatalouden ympäristövaikutukset kussakin maassa ratkaisevat kuormituksen", Nissinen puolestaan tähdentää.

Maatilan tuotantotavat ovatkin ytimessä ravinnon ympäristöarvoja punnittaessa: millaista on maatilan energiankäyttö, kuinka suuria ovat sen karjatalouden metaanipäästöt ja peltojen typpioksidipäästöt. Merkittävää on myös rehuntuotanto: mistä maatila hankii rehun, lannoitteet ja torjunta-aineet ja millaisia ovat olleet niiden ympäristövaikutukset.

Ilmastovaikutusten vertaileminen ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi typpilannoitteisiin, torjunta-aineisiin ja maatalouskoneiden käyttämiseen tarvitaan fossiilisia polttoaineita. Luomutiloilla typpi tuotetaan maahan palkokasveilla tai lannalla. Kiloon luomuruista kuluukin joidenkin laskelmien mukaan lähes puolet vähemmän energiaa kuin tavalliseen ruiskiloon. Toisaalta ravinnehuuhtoumat saattavat olla luomukiloa kohden jopa suuremmat kuin tavanomaisesti tuotettua kiloa kohden. Kasviksissa on myös poikkeuksia, sillä riisin kasvihuonepäästöt vastaavat sianlihaa.

Myös elintarviketeollisuudella ja kaupalla on osansa ravinnon ympäristövaikutuksissa, samoin kotitalouksilla. Koko ravintoketjussa pakasteiden vaatimat kylmäsäilytyslaitteet ovat merkittävä energiankuluttaja ja kaurapuuron saa kypsäksi edullisemmin mikrossa kuin liedellä. Katajajuuren mukaan helpointa onkin vaikuttaa juuri ruuanlaittoon ja ruuan hankkimiseen - molemmilla on suuri merkitys kokonaisvaikutuksiin.

Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Mittatikku-hankkeessa ovat olleet mukana Kuluttajatutkimuskeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Oulun yliopiston Thule-instituutti.

Lisää tietoa:

www.globalisaatio.net, www.ilmasto.org, www.fauna.fi, www.ymparisto.fi,
www.mtt.fi/foodchain.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS
Mainos

Kommentoi

Mainos
Mainos

Uutisvirta

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu erittäin huonoksi huomenna aamulla maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kainuun maakunnissa lumipyryn vuoksi. Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Pähkinä purtavaksi....

204 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen velkataakan vaikutukset käytännössä

Ei ole kristallipalloa kertomassa jäävätkö kaikki palkansaajat yhtäaikaa eläkkeelle tai menevätkö kaikki työeläkevakuutu... Lue lisää...
Puolitotuuksia...

Jari ja sarjakuvat

Jari

10.12.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
Mainos
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

www.kaleva.fi/yrityspalvelut


stats-image