"Hei, minä putosin. Odottakaa...", Janne Mäkimaa ehtii sanoa kaatuessaan melkeinpä loirimaisesti koiravaljakon reen jalaksilta. Mutta valjakot menevät eteenpäin, ja Teemu Luotola etääntyy toisen valjakon jalaksilla. Janne kävellä juppasee perässä.
Ilma hersyy testosteronia, mieshormonia. Vanha kehä sulkeutuu. Janne ja Teemu, vanhat kisaajat, ovat taas vastakkain. Taustalla häilyy Ninni, Teemun sisko ja Jannen tyttöystävä. Jännite.
Paikka on Taivalkosken Jokijärvi, Saijan lomakartano, selkosen ison pojan, Kalle Päätalon kotitalon Kallioniemen naapurissa. Meneillään on Kotikatu-televisiosarjan kevään viimeisen jakson kuvaus.
Maanantai. Plus kahdeksan astetta, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
Miten Jannen käy?
Juoni on selkeä.
Kotikadun Luotolan Ninni, Mäkimaan Janne, Luotolan Teemu ja elokuussa rengastettu siippa Niina ovat viikonloppureissulla Taivalkoskella, Arwolassa. Ei näy Hannesta, tiukkapipo Pertti Mäkimaasta puhumattakaan.
Janne haluaa näyttää Ninnille, kuka on mies ja kuka taapero. Näyttääkö Janne Teemulle närhenmunat? Mitä ajattelee suloinen ja niin iki-ihana Ninni?
Toimittajalle juoni paljastetaan, mutta nyt kynä on sinetöity ja suu supussa. Vastaus tulee huhtikuun 26. päivän Kotikadussa.
Mutta mitä Ninni sanoo saunan lauteilla?
"Kylmässä saunassa", Luotolan Ninni - siis Nelly Hristova paljastaa maanantaina edellisen päivän kohtauksesta. Televisiosta sitä ei huomaa kuin tarkkaan katsomalla. Ja tuskin sittenkään. Eikä kyse ole suinkaan suurimmista filmiteollisuuden fuskauksista.
Ohjaaja Teresa Mecklin kertoo, että ensiksi savusauna oli liian kuuma kameran linsseille. Eipä auttanut muu kuin muuttaa kuvausohjelmaa. Sitten sauna olikin jo kylmä. Kevyissä kenttäoloissa kaikki ei ole aina yksinkertaista.
Kotikatua kuvattiin nyt toista kertaa Taivalkoskella. Asko Karppisen 90 huskyn haukku ja ulina löivät välillä ohjaajan kirkkaan ja kuuluvan äänen. Valjakkokohtauksissa nykytekniikka hoitaa yhteydet. Isoa ääntä tarvitaan vain sivullisten hätistelyyn kameran edestä.
Päätähdet ovat lukeneet tarkasti käsikirjoituksen. Toki Hristovaa huolettaa, milloin hänen pitää huutaa edellä kulkevalle valjakolle, että Janne putosi. Ja Ville Kiiskilä - Teemu - varmistaa, milloin pitää kääntyä katsomaan taakse.
Kaikki menee kuitenkin nappiin. Pudonnutta miestäkään ei tarvitse hakea moottorikelkalla. Päivystävät Taivalkosken moottorikelkkailijoiden miehet voivat olla huoletta.
Näennäisen sekasorron taustalla kaikki tietävät, mitä tehdä. Kuvaajat kuvaavat, äänittäjät äänittävät ja koirien kuningas Asko Karppinen johtaa vetojuhtia. Niiden kimakka ääni loppuu sormen heilautuksella. Ja kaksi valjakkoa seuraa tarkasti miehen moottorikelkkaa. Pysähdyksissä vähän sähelletään, kun koirat stoppaavat liian nopeasti ja reet ovat vähällä mennä viimeisten koirien kintuille.
Jannen putoamiskohtaus pitää ottaa uusiksi. Vika ei ollut kameroiden edessä, vaan tekniikassa. Ensimmäisen otoksen ääni ei pelannut kunnolla.
Kaikki sujuu ohjaaja Mecklinin nuottien mukaan, vaikka maallikon mielestä juoni ontuu: Mecklinillä ei ole kokoontaitettavaa ohjaajan tuolia, megafonista puhumattakaan, eikä kukaan näytä kameran edessä otoksen numerosta kertovaa klappitaulua.
Näyttelijät käyvät tupakalla aina, kun välipäätä tulee.
Ohjaaja paljastaa, että sunnuntainen jään kairauskohtaus piti uusia, kun kisailevat uroot innostuivat kairaamaan jäätä liian rajusti.
Joissain lähikuvissa istutaan paikoillaan reessä, koska tärinä aiheutti ongelmia. Myös varjot on otettava huomioon kirkkaassa auringonpaisteessa.
Taivalkoski on erilainen
Niinaa näyttelevä Ria Kataja nauttii Taivalkosken keikasta. "Mahtava ilma. Voi ottaa väliajoilla aurinkoa. Ihanaa, vaikka ei tämä lomamatka ole", hän sanoo kuvauksen välissä. Nenä punoittaa ulkoilmassa.
Ohjaaja Mecklinille Taivalkosken-reissu on tuuletusta. Studiossa pukkaavat rutiinit päälle ja uusia kuvakulmaa pitäisi löytyä. Koillismaa tuo sarjaan uutta imua.
Tuottaja Pekka Ruohoranta lupaa, että Taivalkoski näkyy sarjassa entistä useammin, pari kertaa vuodessa. Sarjaa halutaan tuoda maalle. "Haluamme tuoda esille uutta modernia maaseutua, matkailua. Arvo Jäniksen perustama matkailuyritys edustaa elinkeinollista vaihtoehtoa."
Seuraavan kerran selkosia kuvattaneen loka-marraskuussa. Jouluksi suunnitellussa jaksossa käydään ehkä joulukirkossa, jolloin paikkakuntalaisetkin saattavat päästä kuvaan. Nyt filmattavassa jaksossa taviksia ei ikuistettu, eikä ulkopuolisia uteliaita edes ollut seuraamassa ryhmän työtä.
Taivalkoski voi kiittää kotikatulaisista sarjan aikaisempaa tuottajaa Hannu Kahakorpea, joka huomasi paikan Päätalo-sarjan kuvausten perusteella.
Ruohoranta teroittaa, että Yle ei kilpailuta paikkakuntia, eikä sponsorointi sovi ohjelmien kuvaan. Kunta järjestää kuljetuksia ja auttaa yhteyksien luonnissa, mutta ohjelmaan ei ole tulossa Sponsored by Taivalkosken kunta -kylttiä. Vaikka Taivalkosken kunta taatusti käyttää hyväkseen uutta näkyvyyttä.
12 vuotta on lyhyt aika
Lepotauolla aurinkoa ottava Misa Nirhamo - Janne Mäkimaa - kiihtyy Kotikadun vertaamisesta Kauniisiin ja rohkeisiin. Kotikatu ei ole mikään saippuasarja! Jenkeistä on turha etsiä vertailukohdetta. Nirhamo haluaa verrata Kotikatua englantilaiseen Coronation Streetiin.
"Onko se pitkä aika?" sarjaa koko ajan, 12 vuotta, näytellyt Nirhamo ihmettelee. On turha puhua lopettamisista tai isoista muutoksista.
"Ehkä sarjassa voisi tapahtua vähän enemmän", Nirhamo myöntyy ja kohentaa aurinkolasejaan lomakartanon pihalla.
Kotikadun tenho on siinä, että se kertoo tavallisten ihmisten realistisista ansiosta, tekijät sanovat. Vaikka kyllä pääsukujen ihmissuhteissa on ehtinyt vuosien mittaan olla jos minkälaisia koukeroita ja kiemuroita.
Nelly Hristova, Ninni, vakuuttaa, että näkökulmat ovat inhimillisiä. Hän ei sulata väitettä, että Ninni yrittää olla jonkinlainen Kotikadun Pekka Sauri seurakunnan puhelinsoitto-ohjelmineen. "Ninni ei anna valmiita neuvoja, hän vain kuuntelee."
Reilun parinkymmenen hengen joukko lepäilee lomakylän pihalla tai sisällä kahvia juoden. Ilma ja tunnelma on leppoisa. Linnun laulu kuuluu selvästi.
Asko Karppiselle filmiryhmä tuo vaihtelua loppukevään safareihin. "Mukavaa porukkaa. En voi muuta sanoa. Ja niin tavallisia", hän kehuu kotikatulaisia.
Sarjassa vasta 2,5 vuotta mukana ollut Nelly Hristova on aina hymyilevä ja iloinen, niin kuin Ninnin pitääkin olla. Taivaan tulissakin näytellyt Ria Kataja on vakavampi. Nuoret miehet taas ovat asialinjalla. Jämäkkiä, tietty.
Jatkoa tulee
Sarjan ystävät voivat olla huoletta. Tuottaja Ruohoranta kertoo, että viidensadan jakson merkkijuhlia aletaan kohta suunnitella. Aikaa tähän merkkipaaluun menee kolmisen vuotta.
Aurinko paistaa. Kaksi joutsenta lentää kuvausryhmän ylitse. Taustalta kuului koirien vaimea haukunta.
"Hiljaisuus!" komentaa ohjaaja Mecklin ja menee hupun alle. Varjoa tarvitaan, koska auringonpaisteessa kuva ei näy ilman suojaa. "Tämä on burka, koska ympärillä on paljon miehiä", hän heittää.
Taivalkoskella valmistuu kolmasosa Kotikadun kevään viimeisestä jaksosta.
Rutiinilla, ammattitaidolla, eleettömästi. Mutta siten, että työssä on hauskaa.