Kalevan juttusarja kertoo, miten muutamien pohjoissuomalaisten kaupunkien valtuustot ovat vastanneet heikkenevän kuntatalouden haasteisiin. Edelliset osat ovat ilmestyneet 4.7. ja 10.7.
Kajaanilla on kattamatonta alijäämää kymmenisen miljoonaa euroa, mutta säästöjä ei voi juuri muualta kiskoa kuin kulttuurista ja peruskoulusta.
Kainuun kuntien verotuloista 59,9 prosenttia menee maakunnalle, joka hoitaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen koulutuksen kuntien puolesta.
Valtuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen (vas.) on kaupunginteatterin näyttelijä ja muun kaupungin henkilökunnan tavoin osallistuu säästötalkoisiin kahden viikon lomautuksella.
Taidemuseo on säästöjen takia kiinni koko kesän ja Kainuun museo on auki vain viikolla päiväsaikaan. Kirjasto oli lomautusten aikana auki vain iltapäivisin.
Kaikkosta huolettaa kulttuurin kuristaminen.
"Siinä ei ajatella tulevaisuutta, kun henkisen elämän edellytyksiä viedään pois. Henkisesti hyvinvoiva on fyysisestikin terveempi ja henkisesti vireässä yhteisössä tehdään enemmän töitä. Henkisen elämän säilyttäminen luo edellytyksiä pois muuttaneiden nuorten paluulle. Miten pidämme täällä opiskelijat ja asiantuntijat, jos kulttuuri ajetaan alas?"
Kajaanin valtuutetut tajuavat talouskriisin uhan varsin hyvin, arvioivat Kaikkosen lisäksi keskustan valtuustoryhmän nokkamies Erkki Moilanen ja kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa.
Vähämaan mukaan on jopa etuoikeus joutua tietoisesti ahtaalle ensimmäisten joukossa, koska se antaa myös mahdollisuuden päästä ensimmäisten joukossa pois ahdingosta.
Valtuusto ei
aina hereillä
Valtuuston nuorin, keskustan Lauri Nyman, 22, arvioi, että valtuutettujen taloustietämys on pelottavan vähäistä.
"Ei mennä tiedon pohjalta, vaan tunteiden", taloushallintoa opiskeleva Nyman sanoo.
Nymanin mielestä valtuusto ei ole tehnyt riittävästi kunnan sopeuttamiseksi uhkaavaan talouskriisiin. On pistetty päätä pensaaseen.
Moilanenkin on tyytymätön. Vuosien valtuustokokemuksella hän toteaa, että valtuutettuja ei tahdo saada osallistumaan talousseminaareihin. Ovatko asiat liian vaikeita vai onko passiivisuus vain ajankäyttöasia.
Kaupunginjohtaja Vähämaakin kritisoi.
"Kun ratkaisuja pitäisi tehdä, on se poliittisesti liian aikaista ja kun niitä sitten tehdään, on se taloudellisesti liian myöhäistä."
Toiminta ja vastuu kytkettävä
Maakuntakokeilun vaikutuksia Kajaanin talouteen ei voi vielä arvioida. Tavoite on, että yhdeksän kunnan byrokratiaa yhdistämällä rahaa jäisi enemmän itse asiaan eli kuntalaisten palveluihin.
Vesa Kaikkosen mielestä Kainuun kuntien pitäisi ottaa valtion yhdistymisavustukset ja kumota kuntarajoja, jotka Kainuussa tuntuvat olevan tiukemmat kuin monet valtioiden rajat.
Erkki Moilanen sanoo, että talousasioiden päätösvaltaa on yhä enemmän siirtynyt valtuustolta lautakunnille ja toimialoille. Moilasen mielestä jatkossa pitäisi vielä selkeämmin kytkeä toiminnan ja talouden vastuu lautakunnissa ja toimialoissa, sitouttaa ne niin, että talousarviot toteutuisivat eikä ylityksiä tulisi.
Lauri Nyman tiivistäisi kouluverkkoa edelleen. Tänä vuonna lakkautettiin yksi pieni koulu, ensi vuonna toinen. Nyt on jo keskustan suurten koulujen vuoro, yksi niistä pitää lopettaa, kun oppilasmäärät vähenevät.
Erkki Vähämaa muuttaisi, jos voisi, asenteita. Kaunan ja pohjattoman kielteisyyden alle unohtuvat hyvätkin saavutukset.
Millään kikalla Kajaanin imago ei parane. Nyman lisäisi päätöksenteon avoimuutta ja yrittäjyysmyönteisyyttä. Kajaanin linnasta hän tekisi myyvemmän kohteen. Vähämaan mielestä tarvitaan yhteistä luottamusta ja yhteistä välittämistä.
Talousarviokirjat ja strategiat kaikilla neljällä ovat käden ulottuvilla kesälläkin, mutta ei sentään lomareissuilla mukana.
KIRSI HAAPEA