Suomi lähti laajakaistayhteyksien rakentamisessa liikkeelle eurooppalaisittain verrattuna hitaanpuoleisesti.
EU:n tilastolaitoksen Eurostatin vertailun mukaan Suomessa oli kaksi vuotta sitten nopeita laajakaistayhteyksiä vain 0,73 kappaletta sataa asukasta kohden eli juuri alle EU:n keskiarvon.
Sittemmin ADSL- tai kaapelitv-tekniikkaa hyödyntävien internet-liittymien myynti on vilkastunut, mutta liikenneministeriössä arvioidaan laajakaistayhteyksien suosion olevan meillä edelleen EU:n keskitasoa.
Tämän vuoden vaihteessa liittymiä oli Suomessa arviolta 274 000 eli noin 5,5 kappaletta sataa asukasta kohden.
Nopeimmin laajakaista valloitti Hollannin, Itävallan, Tanskan, Belgian ja Ruotsin, joissa tehokkaampia yhteyksiä oli kaksi vuotta sitten käytössä suhteessa yli kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna.
Syynä voi olla mm. kaapeli-tv:n yleisyys ja kaapeliyhtiöiden tarjoama kilpailu myös laajakaistamarkkinoilla.
Suomessa ongelmana pidetään mm. kotitalouksien vähäistä kiinnostusta maksaa paremmista internetyhteyksistä.
Liikenneministeriön kyselyn mukana vain noin joka viides kotitalous on innostunut laajakaistasta, kertoo viestintäneuvos Antti Kohtala liikenneministeriöstä.
Tämä näkyy etenkin syrjäseuduilla, missä voi olla vaikea saada kokoon esimerkiksi puhelinyhtiön vaatimaa kymmentä asiakasta laajakaistayhteyksien perustamiseksi.
"Tarvittaisiin lisää kiinnostavia internetpalveluita, jotta kotitaloudet kiinnostuisivat laajakaistasta", huomauttaa Kohtala.
Eurostatin vertailun mukaan Suomi ei muutenkaan enää loista tietoyhteiskunta-alan kärjessä.
Matkapuhelimen ja internetin käytössä suomalaiset olivat aikoinaan edelläkävijöitä, mutta jo kesällä 2001 matkapuhelimet olivat yleistyneet Luxemburgissa, Italiassa ja Itävallassa laajemmalle kuin Suomessa.
Internetin kotikäyttö taas oli yleisintä Tanskassa, Hollannissa, Ruotsissa ja Luxemburgissa.
Internetpalvelimia Suomessa oli kuitenkin asukaslukuun verrattuna yhä eniten kaikista EU-maista.