Ko­ti­kirk­ko on aina ko­ti­kirk­ko

Paavolan kirkko oli helatorstaina täynnä. Kirkkoon oli kokoontunut liki 600 seurakuntalaista paitsi kuulemaan Jumalan sanaa myös juhlimaan kirkon 250-vuotista taivalta.

Paavolan kirkko on yksinkertainen, viihtyisä ja hyvin säilynyt. Tänä kesänä sen katto on tarkoitus uusia.
Paavolan kirkko on yksinkertainen, viihtyisä ja hyvin säilynyt. Tänä kesänä sen katto on tarkoitus uusia.

Paavolan kirkko oli helatorstaina täynnä. Kirkkoon oli kokoontunut liki 600 seurakuntalaista paitsi kuulemaan Jumalan sanaa myös juhlimaan kirkon 250-vuotista taivalta.

Ruukin Paavolan kylällä sijaitsevan kirkon historiassa on monia mielenkiintoisia tarinoita, mutta tärkeintä on itse kullekin kotikirkon lämpö ja rauha. Useat juhlavieraat ovat kokeneet valkoisen ristikirkon seinien sisäpuolella niin ilon kuin surun hetkiä.

"Kirkko merkitsee alkua ja loppua. Meille paavolalaisille kirkko on rauhan ja mietiskelyn paikka. Hyvin monen omaisia on haudattu kirkkoa ympäröivälle hautausmaalle", kirkossa ripille päässyt ja avioliittolupauksensa antanut Veikko Kangastalo kertoi.

Hän muistaa kirkon edellisen suuren juhlan, jota vietettiin
50 vuotta sitten. "Silloin kaikki eivät edes mahtuneet sisälle."

Samaan ikäluokkaan Kangastalon kanssa lukeutuva Tauno Matela myöntää käyneensä kirkossa liian harvoin. "Paavolan kirkko on aina ollut kotikirkkoni. Voisin kurittaa itseäni siitä, etten ole käynyt kovin tiheästi."

Juhlaan oli nyt tullut paljon sellaisiakin ihmisiä, jotka ovat muuttaneet pois Paavolasta jo kymmeniä vuosia sitten.



Ihailtavan taitavaa
rakentamista


Kansanrakennusmestareiden parhaimmistoon 1750-luvulla lukeutuneen Matti Hongan suunnittelema Paavolan kirkko rakennettiin nopeassa tahdissa, vaikka talkootyötä varjosti riita naapurikylä Luohuan asukkaiden kanssa.

Luohualaiset olisivat halunneet, että kirkko rakennetaan heidän maaperälleen.

Kirkkoa remontoitiin ensimmäisen kerran sata vuotta sen valmistumisen jälkeen ja viimeksi laajemmin 1950-luvulla.

Tuolloin kirkko sähköistettiin ja sen lattia uusittiin, välikatto tiivistettiin ja rakennuksessa tehtiin maalaus- ja entisöintitöitä.

"Rakentamisessa käytetyt puut on valittu huolella ja siksi kirkko on erittäin hyvin säilynyt", 1970-luvulla kirkossa suntiona toiminut Tapio Mustonen totesi.

"Täytyy vain ihailla sen ajan rakentamistietämystä ja -taitoa. Tänä päivänä tuskin saataisiin näin kestävää rakennusta aikaiseksi", Mustonen muistutti.

Seurakuntalaiset saivat juhlassa kuulla myös mittavan historiikin Siikajokivarren kirkollisen toiminnan alkumetreiltä ja juhlitun kirkon eri vaiheista. Niistä juhlaväelle kertoi paavolalaissyntyinen filosofian tohtori Risto Vilmusenaho.

"Paavolan ulkoviisteisen ja aumakattoisen ristikirkon vihki Sofiaksi Siikajoen emäseurakunnan kirkkoherra, lääninrovasti Jakob Garvolius."

"Raahen rovastikunnassa Paavola oli ensimmäinen, joka isonvihan jälkeen rakensi uuden kirkon", Siikajokivarren historiaa tutkinut Vilmusenaho valotti.

Ilmoita asiavirheestä