Elämän melkein hä­vit­tä­neen me­teo­rin kraa­te­ri löytyi

Australian rannikolta on löydetty 200 kilometrin läpimittainen meteorikraateri, jonka uskotaan liittyvän maapallon historian laajimpaan lajien joukkotuhoon 250 miljoonaa vuotta sitten. Avaruudesta maahan syöksyneen suuren kappaleen törmäystä pidetään syynä siihen, että lähes 90 prosenttia silloisista eliölajeista kuoli sukupuuttoon.

Australian rannikolta on löydetty 200 kilometrin läpimittainen meteorikraateri, jonka uskotaan liittyvän maapallon historian laajimpaan lajien joukkotuhoon 250 miljoonaa vuotta sitten. Avaruudesta maahan syöksyneen suuren kappaleen törmäystä pidetään syynä siihen, että lähes 90 prosenttia silloisista eliölajeista kuoli sukupuuttoon.

Useimmat tutkijat pitävät jo lähes varmana, että Meksikossa Jukatanin niemimaan tuntumassa oleva suuri Chicxulub-kraateri on peräisin törmäyksestä, joka tappoi dinosaurukset sukupuuttoon 65 miljoonaa vuotta sitten. Sen sijaan lähes 200 miljoonaa vuotta aiemmin tapahtuneen paljon laajemman joukkotuhon syyllisestä ei ole tähän mennessä ollut tietoa.

Luann Beckerin johtaman Kalifornian yliopiston tutkimusryhmän tulokset julkaistiin torstaina Science-lehden sähköisessä julkaisussa. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja Kansallinen tiedesäätiö NSF.

Permikauden lopussa 250 miljoonaa vuotta sitten katosi hyvin nopeasti noin 90 prosenttia merien kasvi- ja eläinlajeista ja noin 80 prosenttia maalla eläneistä lajeista. Joukkotuho on tiettävästi laajin maapallon historiassa. Beckerin tutkimusryhmä on nyt löytänyt todisteita suuresta meteorikraaterista, joka sijaitsee meren pohjassa Australian luoteisrannikolla. Kraateri on saanut nimekseen Bedout.

Tutkimusryhmä on havainnut törmänneen kappaleen jäänteitä savikivikerrostumissa Etelämantereella. Savikiveen on kerrostunut ainesta, joka on törmäyksessä ilmakehään noustuaan laskeutunut takaisin maahan. Ryhmä löysi myös törmäyksessä muuttunutta kvartsikiveä Australiasta.

"Hyvin harvat voimat maapallolla pystyvät vääristämään kvatrsia, edes maan kuoren sisällä vallitsevat korkea lämpötila ja paine", Becker toteaa. Beckerin mukaan heidän havaitsemansa muutokset kvartsissa ovat hyvin vahva todiste meteorin törmäyksestä.

Näiden havaintojen jälkeen Becker ja australialaiset Robert Poreda ja Mark Harrison tutkivat uudelleen kivinäytteitä, joita öljy-yhtiöt porasivat meren pohjasta Bedoutin alueella 1970- ja 1980-luvuilla. Näytteistä löydettiin todisteita kerrostumasta, joka ilmeisesti on sulanut törmäyksessä. Kerrostuman iäksi määritettiin noin 250 miljoonaa vuotta, eli se on syntynyt juuri permikauden lopussa.

Tömäyksen aikoihin silloisella laajalla Pangean mantereella purkautui myös erittäin paljon tulivuoria. "Uskomme että joukkotuho johtuu katastrofista, jonka meteorin törmäys ja samanaikainen tulivuoritoiminta saivat aikaan yhdessä", Becker toteaa. "Näin kävi 65 miljoonaa vuotta sitten, mutta tutkijat ovat pitäneet tätä vain yhteensattumana. Bedoutin löytymisen jälkeen tällaisten katastrofien samanaikaista tapahtumista ei enää voi sanoa sattumaksi."

Ilmoita asiavirheestä