Kainuun prikaatin ylimmässä päällystössä ollaan kiusaantuneita kahdesta prikaatissa epäillystä esimiesaseman väärinkäyttötapauksesta. Tapaukset ovat erillisiä ja luonteeltaan erilaisia. Epäillyt ovat kahtahenkilökuntaan kuuluvia yliluutnantteja.
Kainuun prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Kimmo Lehto myöntää tapaukset. Hän ei kerro niiden yksityiskohtia, koska tutkinta ja syyteharkinta ovat edelleen kesken. Syyteharkintaa ehtinyttä juttua käsitellään Kajaanin käräjäoikeudessa mahdollisesti jo marraskuussa.
"En tiedä onko kysymys simputuksesta. Tapaukset eivät ole vielä julkisia", Lehto sanoo. Kainuun prikaatille epäilyt ovat Lehdon mielestä kiusallisia, ja niihin suhtaudutaan vakavasti. "Suhtaudumme simputukseen aina vakavasti. Mikäli palkatun henkilön epäillään syyllistyneen siihen niin tapaus selvitetään aina. Kysymys on prikaatin komentajatason jutusta", Lehto sanoo.
"Kun esimiehellä on valtaa, hänellä täytyy olla myös vastuuta. Jos esimies käyttää asemaansa väärin, niin vastuuta ei ole osattu tai ymmärretty käyttää."
Simputustapaukset
harvinaisia
Virka-aseman väärinkäytöstä voidaan tuomita kurinpitosakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Seurauksena voi olla myös palveluksesta erottaminen.
Virka-aseman väärinkäyttö tunnetaan kansan suussa paremmin simputuksena. Yleensä siihen syyllistyvät esimiesasemaan kohonneet varusmiehet. Sotilaslakimies Lauri Kilkku pääesikunnan oikeudelliselta osastolta sanoo kantahenkilökunnan syyllistyvän hyvin harvoin asemansa väärinkäyttämiseen.
Viime vuonna tapauksia oli koko maassa yhdeksän. Seuraamukset vaihtelivat sakoista varoitukseen. Yleisemmin simputukseen syyllistyvät esimiesasemaan nousseet varusmiehet. Viime vuonna 26 tapausta johti seuraamuksiin, pääasiassa poistumisrangaistuksiin.
Pohjoisella maanpuolustusalueella tapauksia kirjattiin viime vuonna neljä. Sotilaslakimies Jukka Parpalan mukaan yhdessäkään ei ollut mukana palkattua kantahenkilökuntaa. "Ylipäätään tapaukset ovat hyvin harvinaisia. Kantahenkilökuntaan kuuluvilla on erityinen velvollisuus oman käyttäytymisensä kontrollointiin."
Puolustusvoimien suhtautuminen simputukseen on viime vuosina tiukentunut. Lauri Kilkku sanoo tutkintakynnyksen alentuneen selvästi.
"Kantahenkilökunnan osalta epäilyt siirretään käytännössä automaattisesti ulkopuolisen eli pääesikunnan tutkintaosaston tehtäväksi. Tällä halutaan turvata tutkinnan objektiivisuus."
Kainuun prikaatissa noudatettiin myös tätä periaatetta.
"Myös vakavammat varusmiesten väärinkäytösepäilyt annetaan tutkintaosaston selvitettäviksi. Lievemmissä tapauksissa ojennukset voidaan toteuttaa sisäisin toimenpitein", sanoo esikuntapäällikkö Kimmo Lehto.
Lehdon mielestä on ikävää, että "tällaisia ylilyöntejä aina silloin tällöin tapahtuu".
Varusmiestoimikunta
vaikenee
"Yksikin tapaus on liikaa. Yleinen koulutuskulttuuri Kainuun prikaatissa on kohdallaan. Koulutustuloksemme ovat erinomaisia ja kotiutettavilta varusmiehiltä saatu palaute hyvää."
Kainuun prikaatin varusmiestoimikunnassa epäiltyjä tapauksia ei tunneta tai ainakaan niitä ei tunnusteta.
Toimikunnan puheenjohtaja sanoo, että hänellä ei ole oikeuksia antaa mitään tietoja prikaatin ulkopuolelle. Omaa nimeäänkään hän ei suostu kertomaan.
Varusmiestoimikunnan tehtäväksi hän määrittelee varusmiesten hyväksi toimimisen.
