Eläinlääkintäpalveluita pyritään tehostamaan ja samalla helpottamaan eläinlääkäreiden työtaakkaa valmisteilla olevalla lakiehdotuksella. Tavoitteena on porrastaa hoitoa niin, että päivystysalueet laajenisivat maakunta- tai seututasoisiksi. Pien- ja suureläinpäivystyksiä on tarkoitus eriyttää.
Ehdotuksella ollaan uudistamassa vuodelta 1990 peräisin oleva eläinlääkintähuoltolaki. Uudistusta valmistellut työryhmä saa mietintönsä valmiiksi pikapuoliin ja se lähtee lausuntokierrokselle. Tavoitteena on saada ehdotus eduskuntaan ensi keväänä ja laki voimaan 2007 alusta.
Lain uudistamiseen loivat tarvetta muun muassa palveluiden saatavuuden turvaaminen koko maassa, päivystyskysymykset ja valvontatyön lisääntyminen. Maatalouden murros on muuttanut suuresti eläinlääkäreiden työn luonnetta.
"Ehkäisevän työn tarve on kasvanut, mutta samalla tarve päivystykseen ei ole vähentynyt", kertoi apulaisosastopäällikkö Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä.
Maakuntaklinikat
työn alla
Päivystys on Niemen mukaan pahimpia pullonkauloja ja siihen on tavoitteena saada muutosta. Työryhmä on tehnyt selvityksen kuntien järjestämän eläinlääkäripäivystyksen yhteydenottojen määrästä ja tapausten laadusta.
Sen perusteella samanaikaisesti päivystävien eläinlääkäreiden määrää voitaisiin joillakin alueilla vähentää, jos järjestelyistä sovitaan esimerkiksi seutukunnittain.
"Yritämme luoda eläinlääkintähuoltoon tavallaan keskussairaalajärjestelmää eli maakunnallisia klinikoita, joihin voisi lähettää vaativampaa hoitoa tarvitsevat eläimet. Näin saataisiin hoitoon nykyistä selkeämpi porrastus."
Suomen kunnissa on noin 350 virkaeläinlääkäriä. "Kun nyt joka yö ja joka viikonloppu valvoo sata päivystävää eläinlääkäriä, niin jatkossa puhelimeen vastaisi noin 20. He voivat takapäivystäjien kautta välittää tehtäviä eteenpäin, jos tarvetta on. Puhelinkonsultaatiolla voitaisiin hoitaa osa tapauksista."
Päivystyksen keskittämisessä on Niemen mukaan haettava jokaiselle alueelle luontainen yhteistyötaho. Esimerkiksi Kuusamossa järkevin kumppani olisi ehkä Kainuu.
Voimassa olevassa laissa eläinsuojeluasiat eivät ole kunnan tehtävinä, vaan kunnan virkaeläinlääkärin tehtävinä. Nyt ne halutaan saada samalla viivalle muiden kunnan tehtävien kanssa.
"Kunta järjestäisi ne parhaaksi katsomallaan tavalla. Tästä on eriäviä mielipiteitä. Kuntaliitolla on tietysti kielteinen kanta siihen, että kunnille tulisi lisää tehtäviä. Käytännössä eläinsuojelu on tähänkin asti hoidettu kunnan virkamiesten toimin", Niemi huomauttaa.
Eläinsuojelu
mieluummin valtiolla
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja, Oulun läänineläinlääkäri Antti Nurminen pelkää, että "eläinsuojelutyöt kaatuvat kunnaneläinlääkärin tekemättömien töiden kasaan". "Liitossa on toivottu, että ne säilyisivät valtiolla." Liitto ei näe myöskään hyötyä esitettävässä palkkausjärjestelmän muutoksessa. Nyt eläinlääkäri saa palkkiot itselleen ja kunta maksaa palkan, joka vastaa muutaman tunnin päivittäistä virkatyötä.
"Nyt on esitetty, että palkkiot perittäisiin ensin kunnille ja sitten kunta maksaisi ne eläinlääkärille. Tässä ei oikein järkeä ole."
Päivystykset
erilleen
Työryhmän mietintöön sisältyy myös pien- ja suureläinpäivystyksen nykyistä suurempi eriyttäminen.
"Suuremmissa kaupungeissa, kuten Oulussa, se jo tehty. Suureläinpäivystyksiä voidaan vähentää siellä, missä välimatkat pysyvät vielä kohtuullisina. Haja-alueella pieneläinhoidon tarpeet ovat pienemmät", Antti Nurminen toteaa.
