Ylikiiminki-Oulu Suurista metalliromun keräyksistä huolimatta terästeollisuudella on yhä pula raaka-aineesta. Edelleen suurin osa romusta tuodaan ulkomailta.
Nyt kotitalouksien nurkkiin kerääntynyttä metalliromua on alettu kerätä talteen muun muassa Ylikiimingissä. Kotitaloudet ovat voineet viedä romua 11 keräyspisteeseen kahden viikon ajan.
Kuusakoski Oy järjesti puolestaan Oulussa torstaina Nurkat puhtaiksi -tempauksen, jolloin oululaiset saattoivat viedä metallia sisältävät jätteensä ilmaiseksi kiertoon.
Aikaisemmin keväällä romua on kerätty ilmaiseksi muun muassa Tornion ja Pellon kotitalouksista, mutta sekään ei riitä.
"Jo viime vuonna tehtiin kotimainen keräysennätys eli saatiin 434 000 tonnia romua", kertoo kenttäpäällikkö Hannu Roiha Osuuskunta Teollisuuden Romusta. Silti romua piti raahata lisää ulkomailta jopa 500 000 tonnia.
Teollisuuden Romu on terästeollisuuden yhteinen metalliromun hankkija. Sen romut päätyvät muun muassa Raahen ja Tornion tehtaille.
"Tänä vuonna pyritäänkin uuteen ennätykseen. Yritämme saada kotimaasta yli 500 000 tonnia romua", Roiha sanoo.
Kynnystä romun kierrätykseen on madallettu mahdollisimman paljon. Ylikiiminginkin romut menevät teiden varsilta ensin Kuusakoski Oy:lle, jonka asiakaspäällikkö Kari Raitaniemi vahvistaa, että niin sanotut kuivat autot otetaan ilmaiseksi vastaan.
Kuusakoski on maailman suurimpia kierrätysmetallin toimittajia ja jalostajia.
Keräystä voisi
tehostaa
Raitaniemen mukaan kierrätyksestä on puhuttu niin paljon, että ketju kotitalouksien takapihoilta terästehtaille on alkanut toimia. Sen varjolla tehtaat ovat pystyneetkin lisäämään tuotantoaan.
Raitaniemen mukaan Oulussa torstaina järjestetty keräystapahtuma onnistui hyvin.
"Ihmisiä on käynyt paljon aamusta asti. Aika paljon on tuotu näyttöpäätteitä, televisioita, pesukoneita ja kiukaita sekä peltijätettä."
Iltapäivällä pelkästään näyttöpäätteitä oli kertynyt ison laivakontin verran.
Keräyksistä on paikallistakin hyötyä. Ylikiimingin maaseutusihteeri Markku Kesäniemi arvelee, että keräyksen ansiosta luvattomia kaatopaikkoja on vähemmän.
Ylikiimingin oma kaatopaikka lakkautettiin vuonna 2000. Monet muutkin pienet kunnat peittävät vähitellen kaatopaikkansa.
"Tosin autonromuja ei saanut tuoda kaatopaikallekaan", Kesäniemi pohtii.
Ylikiimingin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Mari Juntunen keksii toisenkin syyn romunkeräysten suosioon.
"Nykyään autonromuja voi viedä pois ilmaiseksi, kun ennen siitä piti maksaa", Juntunen sanoo.
Kaikesta päätellen romunkeräyksiä voisi jopa tehostaa.
"Luullaan, että sitä roinaa ei enää olisi, mutta aina sitä vaan näyttää riittävän", Markku Kesäniemi ihmettelee.
