Pääkirjoitus

Poh­jois-Ko­rea pul­lis­te­lee jälleen

Pohjois-Korean kokeet pitkän matkan ohjuksilla eivät kaikilta osin ilmeisesti toimineet maan diktaattorin Kim Jong Ilin toivomalla tavalla. Niiden kantama ei vaikuttanut sellaiselta kuin mannerten välisiltä ohjuksilta voisi odottaa. Silti koesarja osoitti Pohjois-Korean voivan halutessaan uhata vakavasti ainakin naapureitaan.

Pohjois-Korean kokeet pitkän matkan ohjuksilla eivät kaikilta osin ilmeisesti toimineet maan diktaattorin Kim Jong Ilin toivomalla tavalla. Niiden kantama ei vaikuttanut sellaiselta kuin mannerten välisiltä ohjuksilta voisi odottaa. Silti koesarja osoitti Pohjois-Korean voivan halutessaan uhata vakavasti ainakin naapureitaan.

Kokeet saivatkin aikaan tiukan vastalauseryöpyn eri puolilla maailmaa. Ymmärtäjiä ei löytynyt. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui Japanin pyynnöstä käsittelemään mereen Korean niemimaalle pudonneiden ohjusten laukaisusarjaa. Vastatoimenaan Japani keskeytti lauttaliikenteen Pohjois-Koreasta puoleksi vuodeksi ja ilmoitti harkitsevansa myös muita pakotteita.

Tiukimman kannan otti totutusti Valkoinen talo, jonka edustajan mukaan Yhdysvallat tekee kaikkensa puolustaakseen itseään ja liittolaisiaan. Tosin myös Pohjois-Korean kokeen suhteellisen vaatimattomat tulokset noteerattiin. Amerikkalainen viranomainen huomautti, että 40 sekunnin jälkeen tuhoutuva ohjus ei ole uhka Pohjois-Amerikalle.

Venäjän ulkoministeriön mukaan teko oli provokaatio, joka vaikeuttaa kansainvälistä työtä jännityksen lieventämiseksi Korean niemimaalla. Se varmasti pitää paikkansa. Etelä-Korea vaati pohjoista naapuriaan palaamaan kuuden maan neuvotteluihin, joissa etsitään ratkaisua Pohjois-Korean ydinasehankkeeseen.

Pullistelija itse ylisti viestimissään keskiviikkona sotilasmahtiaan, joka on "voittamaton jopa Yhdysvaltojen varalle". Pohjois-Korean ulkoministeriön mukaan mikään sopimus ei rajoita heitä tässä asiassa. Vaikka ei rajoittaisikaan, niin ulkopuolisista ohjusten kehittämiseen suunnatut ponnistelut vaikuttavat absurdeilta maassa, jossa miljoonat ihmiset kärsivät aliravitsemuksesta.

Lisäämällä asevarusteluaan Pohjois-Korea pyrkii entistä vahvempaan asemaan kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Maa vaatii muun muassa, että se saa itse sanella, miten ja millaista hätäapua maahan suunnataan. Ihmisten hädän häikäilemätön käyttö painostuskeinona on sellaista piittaamattomuutta, johon vain diktatorisesti johdetussa maassa voidaan yltää.

Sellaista taustaa vasten on ymmärrettävää, ettei Pohjois-Korean hevin sallita hankkia itselleen ydinpelotetta, kun atomiaseiden määrää on muutenkin pyritty rajaamaan. Maan johto käyttäytyy niin arvaamattomasti, että ydinaseet olisivat sen käsissä erityisen vaarallisia koko maailmalle.