Nokian tutkimusyksikön Nokia Research Centerin johtaja Bob Iannucci pyörähti pikavierailulla Oulussa perjantaina. Iannucci kävi puhumassa Nokian näkemyksistä tulevaisuuden teknologioiden ja trendien suhteen Oulun yliopistolla järjestetyssä Infotech-päivässä.
Iannucci listasi kaikkiaan neljä Nokialle tärkeää trendiä: liikkuva toimisto, älykoti, sensoriverkot ja blogit eli erilaiset digitaaliset päiväkirjat. Nokia lähtee ajatuksesta, jonka mukaan puhelimella - tai tarkemmin "terminaalilla" eli päätelaitteella - voidaan hyödyntää useita risteäviä teknologioita.
Ihmiset ovat jo nyt tottuneet käyttämään toimistotyökalujaan matkan päällä esimerkiksi suojattujen verkkoyhteyksien kautta kannettavilla tietokoneillaan. Tärkeä osa-alue on tietoliikenteen turvaaminen luotettavasti riippumatta siitä, käytetäänkö langatonta vai kiinteää verkkoyhteyttä vaiko matkapuhelinmaailman gprs- tai 3g-tiedonsiirtoa.
"Puhelin ei voi fyysisesti kasvaa kovin suureksi eikä se voi enää kutistua kovin pieneksi käytettävyyden näkökulmasta", Iannucci sanoo. "Silti näissä laitteissa voi olla pian vaikka yksitoista antennia ja kaksi kameraa, kosteutta ja lämpötilaa aistivia sensoreja ja vaikka mitä."
Käyttäjän ehdoilla tulevaisuuteen
Virtuaalitapaamiset eli vaikka videoneuvottelut eivät ole vieläkään tätä päivää mobiilimaailmassa uusista puhelinmalleista huolimatta. Iannuccin mukaan on edettävä käyttäjän ehdoilla.
"Käyttökokemus ratkaisee. Teknisesti voimme saada kaiken edellä mainitun ja lisäksi parantaa näyttöjen tarkkuutta ja verkkojen tiedonsiirtokapasiteettia, mutta esimerkiksi videopuhelut tarvitsevat inhimillisiä ratkaisuja toimiakseen." Iannucci vertaa tilannetta sirkuksen tanssivaan karhuun: yleisö ei taputa siksi, että karhu tanssisi hyvin, vaan siksi, että se ylipäätään tanssii.
"Jotkut nykyisistä ratkaisuista ovat vielä tanssivia karhuja", Iannucci virnistää.
Tutkimuksessa voidaan realistisesti arvailla tulevaisuuden kehitystä 4-8 vuoden akselilla, kymmenen vuotta on jo melkoinen harppaus. Iannucci sanoo, että NRC:ssä leikitään jatkuvasti mielikuvituksella ja arvaillaan tulevaisuutta vuosien päähän.
"Perustimme ajatusleikkinä myös sanomalehden vuonna 2012 ja kuvittelimme, mitä palveluja ja teknologioita sellainen liiketoiminta tarvitsisi."
Kiihtyvä tahti
Tutkimuksen vauhti kiihtyy kilpailun myötä jatkuvasti. "Joskus ideaa voi kypsyttää tuotteeksi pari vuotta, joskus se pitää olla ulkona kuudessa kuukaudessa, mikä luo omat paineensa", Iannucci sanoo.
Lisäksi painetta on tehdä tutkimusta tehostetummin. Nokia on kertonut pyrkivänsä tutkimus- ja tuotekehityskuluissa 9-10 prosenttiin liikevaihdosta ensi vuoden loppuun mennessä viime vuoden 13-14 prosentin sijasta. Vieläkö tutkimusta kannattaa tehdä Suomessa?
"Mielestäni kysymys ei ole niinkään kustannuksista. Tärkeää on, että tutkimusta tehdään paikassa, jossa huippuosaaminen, resurssit ja muut liiketoimintayksiköt saadaan tehokkaasti yhteen. Suomessa on erittäin koulutettua ja kyvykästä työvoimaa ja tietysti Nokian juuret ovat Suomessa. Lisäksi yhteydet muiden liiketoimintayksiköiden välillä ovat maassa hyvin läheiset", Iannucci summaa.
Sensoriverkot tulevat rytinällä
Kysyttäessä Iannucci ei voi antaa tietoja tulevista tuotteista, eikä myöskään mönkään menneistä hankkeista. "Voin kyllä antaa esimerkkejä muiden yritysten epäonnistuneista projekteista", mies hekottelee.
Iannuccin mukaan on tavallista, että jokin idea voi kerätä pölyä jopa vuosia ennen kuin se taas nostetaan esille syystä tai toisesta, vaikkapa teknologian kehittymisen myötä. Joskus idea täytyy saada hyllyltä saman tien tuotantoonkin.
Neljästä tärkeästä trendistä Iannucci ei pysty valitsemaan itselleen kiinnostavinta. "Aivan kuin pitäisi nimetä lapsistaan se, kenestä pitää eniten." iannuccilla on kuitenkin pitkä tausta pc-maailmassa ja hän innostuu selvästi nykyisestä mobiilimaailman ja ip-maailman yhdistymisestä.
"Kämmenlaitteiden suunnittelussa on kolmen watin pelivara. Jos virrankulutus ylittää kolmen watin, laite kuumenee niin, että sitä ei voi juuri pitää kädessä, tämä on ihan fyysinen tosiasia suunnittelusta riippumatta." Yksi mahdollisuus Iannuccin mukaan olisi jakaa laskennallisia tehtäviä, esimerkiksi siten, että tukiaseman yhteydessä oli palvelinnippu, joka voisi suorittaa päätelaitteelta ajetun ohjelman tehtäviä ja hyödyntää siten verkkottuneen tietojenkäsittelyn mahdollisuuksia - tällöin puhelin liittyisi eräänlaiseen tietokoneiden ekosysteemiin.
Nokia tutkii myös ahkerasti sensoriverkkojen mahdollisuuksia. Vielä vaatteissa pidettävät sensorit, jotka reagoivat ympäristöön, ovat kaukana arkipäivästä, ja viime aikoina pinnalla on ollut rfid-radiotunnisteteknologia, joka on herättänyt kysymyksiä yksityisyydensuojasta. Joka tapauksessa Iannuccin mielestä erilaiset sensoriratkaisut tulevat markkinoille kovalla rytinällä ja pian.
"Jos käyttäjät näkevät teknologian lisäarvon, silloinhan sosiopoliittiset asiat ratkeavat omalla painollaan", Iannucci arvelee.
"Toisaalta sensoriverkot ja laitteiden tietoisuus ympäristöstä avaa huikeita mahdollisuuksia. Suhteellisen ruuhkattomassa Suomessa ei esimerkiksi välttämättä tule ajatelleeksi, millaiseen tarpeeseen voisi vastata teknologia, jonka avulla auto tunnstaisi reitin ruuhkapaikat ja osaisi neuvoa vaihoehtoisia reittejä."
Bob Iannucci vastasi myös Infotech-päivässä esitettyyn yleisökysymykseen viihteen merkityksestä tuotekehittelyssä.
"Sonyn PSP-konsoli on mahtava laite, hieno näyttö ja hyvä design. Viihde on ajanut kehitystä pitkään pc-puolella pelien ja muiden sovellusten myötä, ja sama jatkuu mobiilipuolella. Nokia satsaa viihteeseen uusilla tuotteillaan, esimerkiksi hiljan julkistetuilla N-sarjan puhelimilla."
