Luontosivulla seurataan keväästä syksyyn oululaisen joutsenparin elämää. Sarjan teksti ja kuvat ovat luontokuvaaja-lintuharrastaja Elja Hervan. Aiemmat osat on julkaistu 9.5. ja 6.6.
Joutsenia seurataan tänä vuonna myös valtakunnallisesti, sillä laji on BirdLife Suomen tutkimuksen kohteena. Havainnot Pohjois-Pohjanmaan pesivistä joutsenista voi lähettää Sami Timoselle osoitteeseen: Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, PL 388, 90101 Oulu. Kuusamon havainnot kokoaa Vesa Orjasniemi (Noitiniementie 67 A, 93600 Kuusamo).
Valkea ei alakaan pilkistellä kuusten välistä pesän seudusta kuten edellisellä kerralla, kun lähestyn pesälampea metsän suojassa. Lähempää saan näkyviini tyhjän pesän.
Kiikaroin lammen rannat ja ruovikot moneen kertaan, mutta joutsenia ei näy. Lammen keskellä ruokailee puolikymmentä sinisorsaurosta, ja rannempana ui hajallaan telkänpoikia syöksähdellen välillä iltatyynen vedenpinnan hyönteisten perään.
Joutsenet poikasineen löytyvät runsaan kilometrin päästä suuremmalta lammelta. Ne nousevat juuri saraikkoiselle suorannalle, jolla aikuiset syövät tuoretta saraa ja poikaset katoavat ruohikkoon.
Kiikarointini tai parin retkiseurueen nuotiot rannalla eivät näytä joutsenperhettä häiritsevän.
Joutsenet ovat kävelyttäneet parin päivän ikäiset poikasensa runsaan kilometrin matkan metsän läpi, ehkäpä ojia pitkin. Millaistahan olisi kohdata metsätaipaleella oleva joutsenperhe? Menisivätkö ne pakoon ja piiloon? Vai kävisikö koiras kohti vahvoine nokkineen ja siipineen?
Toisellakin lähiseudun pesälammella poikue on jo vesillä. Emolinnut ja poikaset uivat rantavedessä, nousevat hetkeksi sararannalle, mutta jatkavat sitten matkaansa.
Ensimmäisenä uivaa aikuista seuraa tiiviisti neljä, jälkimmäistä kolme poikasta, siis harvinaisen suuri pesye. Toinen aikuisista, ilmeisesti naaras, nousee aivan vesirajassa olevalle pesälle, laskeutuu makuulleen ja nostaa siipensä, jonka alle poikaset yksi toisensa jälkeen katoavat, suojaan illan viileydeltä.
Keskilammella sinisorsanaaras narskuttaa äänekkäästi kuin pitääkseen koossa veden pinnalta ruokaa noukkivat seitsemän poikastaan. Lähimetsässä laulaa laulurastas ja punarinta, vähän myöhemmin aloittaa myös punakylkirastas. Kauempaa kuuluu sepelkyyhkyn kuherrus.
Kahdella muullakin Oulun seudun lammella poikaset kuoriutuivat samoihin aikoihin, juuri ennen kesäkuun kymmenettä päivää. Pieneltä lammelta poikueet siirtyvät suuremmalle lammelle, järvelle tai merenrantaan, kuten ainakin Hailuodossa tapahtuu.
Joutsenet ruokailevat myös maalla ja jopa metsässä, ja saattavat myöhemminkin kesällä vaeltaa kilometrien matkoja. Niinpä joutsenen pesä- ja poikuehavaintoihin olisi tärkeää liittää päivämäärä ja tietoja sekä poikueen ilmestymisestä vaikkapa mökkijärvelle että sen häviämisestä siltä.
Elja Herva