"MTK ei voi olla yhden henkilön keulakuvan varassa, vaan järjestön pitää näkyä julkisuudessa leveämmällä rintamalla. MTK on myös näyttäytynyt suuren kansan silmissä liikaa poliittisena pelaajana."
Näin rohkeasti linjaa vajaa neljä kuukautta Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ta johtanut Michael Hornborg. Kaksi hänen edeltäjäänsä, Esa Härmälä ja Heikki Haavisto, olivat erittäin näkyviä talonpoikien edusmiehiä, jotka eivät poliittista väriään piilotelleet.
Hiipuvan mahtijärjestön puheenjohtaja on uuden sukupolven kasvatti. 40-vuotiaalla suomenruotsalaisella Hornborgilla ei ole keskustan jäsenkirjaa, mutta porvariksi hän tunnustautuu.
"En suunnittele ottavani minkään puolueen jäsenkirjaa. Keskustalla on arvoja, joista olen samaa mieltä, mutta myös kokoomuksella on vahvoja arvoja kuten yrittäjyys. Kannatettavia arvoja löytyy myös RKP:stä."
"En halua olla joukkojen edessä yksin päättämässä. Haluan nostaa järjestön omia asiantuntijoita julkisuuteen, koska kaikkea ei tarvitse itse osata", Hornborg muistuttaa.
Tunteet peliin
Lepsua kuvaa Hornborg ei halua itsestään antaa: "Edunvalvontatyötä olen tehnyt koko ikäni. Osaan olla tiukka ja minulla on selkeä päämäärä."
Hän aikoo uudistaa MTK:n profiilia ja ottaa käyttöön uudet keinot suomalaisen talonpojan puolustajana. "Meidän pitää vedota ihmisten tunteisiin suomalaisen ruuan puolesta. 85 prosenttia suomalaista syö kotimaista ruokaa ja se on osoitus siitä, että ihmiset arvostavat kotimaisuutta."
"Kotimainen ruokakulttuuri ja kuluttajien näkökulma on nostettava voimakkaammin esille suomalaisessa maataloudessa. Sitä kautta saadaan oikeutus eri tukimuodoille eikä sen avulla, että painetaan kovaa poliittista peliä. Poliittinen vaikuttaminen kuuluu myös järjestön toimintaan, mutta lähestymistavan pitää olla erilainen kuin aikaisemmin."
Kauhun tasapaino
Esa Härmälän loppukausi MTK:n johdossa oli kiihkeätä aikaa, kun pohjoisen ja etelän viljelijät taistelivat tukieuroista. Härmälä sai sapiskaa omiltaan. Härmälä itse ryöpytti välillä keskustapoliitikkoja, jotka eivät hänen mielestään hoitaneet riittävän ponnekkaasti maaseudun asioita.
Hornborg vakuuttaa, että "nyt on löydetty kauhun tasapaino".
"Viime kerralla käytiin kova periaatteellinen keskustelu ja siitä otettiin opiksi. Jos viljelijät eivät hoida yhdessä maatalouspolitiikkaa koko maan osalta, sekä pohjoinen että etelä häviävät siinä."
Hornborgin mukaan jännite pohjoisen ja etelän välillä elää niin kauan kuin Suomessa on kaksi tukijärjestelmää. "Se on vaikea asia, kun eteläinen tukialue joutuu aina uudelleen neuvottelemaan vakavien vaikeuksien tuesta."
Eteläisen 141-tukialue on voimassa vuoden 2007 loppuun asti.
"Niistä neuvotteluista tulee vaikeat. Jos 141-tukialue putoaisi pois, syntyisi valtava ero etelän ja pohjoisen välille. Se olisi kestämätöntä."
Hornborg painottaa, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on luvannut nostaa asian esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Helteiden EU-vaikutus
Hornborg aikoo keskustella etelän tukialueesta maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin kanssa elokuun alussa maatalousnäyttelyssä Seinäjoella.
Syyskuussa Hornborg lobbaa EU:n maatalouspäättäjiä Oulussa järjestettävän maatalousministerineuvoston epävirallisen kokouksen yhteydessä. Hän on mukana maatalousministereiden tilakäynnillä.
Helteillä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia Suomen EU-rahoihin.
"Tämä on tyypillistä: mitä korkeammat EU-virkamiehet ovat Suomessa, sen kuumempaa täällä on. Todennäköisesti tulee vuosisadan kuumin syksy", Hornborg naurahtaa.
MTK:ssa ei siis toivota helteiden jatkuvan."Meidän on saatava vakuutettua muut EU-päättäjät siitä, että Suomessa on edelleen erityisolosuhteet ja luonnonolot eivät ole muuttuneet."
Ensimmäinen kova koetinkivi Hornborgilla on kädenvääntö hallituksen kanssa kansallisista maatalousrahoista, jotka uhkasivat kaataa keväällä jopa maan hallituksen.
Kyse on noin 100 miljoonasta eurosta. Ratkaisu on luvassa lähiaikoina. "Tämä ei ole uutta rahaa. EU-huippukokous leikkasi joulukuussa Suomen maatalousrahoja 100 miljoonalla eurolla. Silloin saimme poliittisen lupauksen rahoista. Nyt katsotaan, millainen poliittinen lupaus se oli", Hornborg tähdentää.
"Tarkoitus on, ettei hallituksessa niputeta maatalousrahoja budjettiriiheen. Toivottavasti ratkaisu saadaan mahdollisimman nopeasti."
Tiloja katoaa yhä
Hornborg luottaa, että Suomessa on laaja ja vahva poliittinen tahto turvata maatalouden elinkelpoisuus. "Toivon, että tahtotila jatkuu vaalien jälkeenkin."
Maaseudun rakennemuutos jatkuu. Hornborg arvioi, että nykyisistä 70 000:sta tilasta vain 20 prosenttia tuottaa kymmenen vuoden päästä elintarvikkeita.
Joka kymmenes vuosi esimerkiksi maitotilojen määrä on puolittunut. Hornborg toivoo, että maitotilojen määrän väheneminen tapahtuu hallitusti.
Täydellistä kuoliniskua Hornborg ei maaseudulle ennusta. Hän on luottavainen, että tilojen määrä ei nykyisestä paljoa putoaisi. "Muut tilat tuottavat muita palveluita. Ne ovat monitoimitiloja tai metsätiloja."
Hornborgin mukaan bioenergian hyödyntäminen sitoo jatkossa maaseutuyrittäjiä, viljelijöitä ja maanomistajia toisiinsa.
Rauha pienellä rahalla
Hornborg ihmettelee puheita EU:n valtavasta rahasäkistä. "Jos 1,1 prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään unionin budjettiin ja saadaan säilytettyä rauha Euroopassa, se on todella hieno asia."
Hornborg tähdentää, että EU:lla ei ole mitään muuta yhteistä kuin maatalous.
"On yritetty rahapolitiikkaa, mutta kun mennään naapurimaihimme Ruotsiin, Tanskaan ja Viroon, niillä on vielä kruunut käytössä. "
Hornborg ei usko maatalouspolitiikan kansallistamiseen. Hän ennustaa, että EU:n budjetti saattaa tulevaisuudessa pienentyä, mikäli uudet jäsenmaat eivät ole maksukykyisiä.
"Silloin mennään siihen suuntaan, että EU:sta saadaan raamit maatalouspolitiikalle ja kansallisesti voidaan käyttää omia tukijärjestelmiä, mikäli ne eivät vääristä kilpailua."
Hornborgin mukaan Suomessa on kaikista tiukimmat eläinsuojelustandardit. "Meillä ei ole onneksi vakavia eläintauteja ja elämme melkein kuin saaressa. Eläinlääkärimme ovat maailman tiukimpia. Siitä on meille joskus ongelmia maatalouspuolella, mutta on tiukkuudesta ollut hyötyäkin."
Hornborgin mielestä hyvien elintarvikkeiden perustana on, että eläimet voivat hyvin.
"Kolikon toinen puoli on se, että Suomeen saa tuoda lihatuotteita maista, joissa eläinsuojeluasiat eivät ole kunnossa. Minun on vaikea hyväksyä, että meillä pitää olla tiukat normit eläinten hyvinvoinnista, mutta meille saa tuoda kanaa, broileria ja kalkkunaa maista, joissa on aivan erilainen eläinsuojelutaso."
Kehuja Rajamäelle
Suomen Turkiseläinten Kasvattajien liittoa aiemmin johtanut Hornborg kehuu vuolaasti sisäministeri Kari Rajamäkeä (sd.), joka on ottanut tiukan linjan turkistarhausiskuihin.
Michael Hornborg toivoo EU:lta turkistarhaukseen yleisiä suuntaviivoja. Häntä sapettavat Britannian ja Ruotsin tiukat säännökset turkistarhaukseen.
"Ne eivät perustu eläinten hyvinvointiin, vaan siihen, että jokin elinkeino halutaan lopettaa. Jos turkistarhaus lopetettaisiin Suomessa, se siirtyisi muualle Eurooppaan. Jos se kielletään Euroopassa, tarhaus siirtyisi kokonaan Kiinaan ja samanaikaisesti turkkeja tuotaisiin Eurooppaan", Hornborg sanoo.