Kadulla ihmisvilinässä tapahtuvan jäsenhankinnan voi sanoa mullistaneen monen kansalaisjärjestön talouden. Esimerkiksi Suomen Greenpeacen tuloista noin 90 prosenttia tulee kadulta löydetyiltä lahjoittajilta kuukausittaisena suoraveloituksena.
Kasvokkain tapahtuva jäsenhankinta, niin sanottu feissaus (face-to-face), tuli Suomeen 2000-luvun alussa. Viidessä vuodessa lahjoittajamäärät ovat moninkertaistuneet, mutta kasvun tahti on jo alkanut taittua. Suurimpien kaupunkien kaduilla jäsenistä kilpailee kymmenkunta eri järjestöä.
Greenpeacen lehdistövastaava Mikael Sjövall ei usko, että kaikki potentiaaliset lahjoittajat olisi jo saavutettu ja toiminta alkaisi hiipua.
- Esimerkiksi Itävallassa tämä on alkanut 90-luvun alussa ja se toimii siellä edelleen. Feissausta täytyy vaan jalostaa eri keinoilla, Sjövall sanoo.
Greenpeace on Helsingin tiukan kilpailuasetelman vuoksi panostanut lahjoittajien hankintaan muissa, pienemmissä kaupungeissa. Uusimpana kohteena on Vaasa. Lyhyitä matkoja tehdään myös muun muassa Porvooseen ja Maarianhaminaan.
Samoilla linjoilla on Unicef.
- Meille esimerkiksi Oulu, Tampere ja Turku ovat olleet äärimmäisen hyviä. Teemme paljon myös etämatkoja, joissa muutama feissari menee viikoksi johonkin pienempään paikkaan, Unicefin kampanjapäällikkö Susanna McGlynn sanoo.
Unicefilla on käytössään asuntoauto, jolla feissaajat kiertävät pikkupaikkakunnilla ja tapahtumissa. McGlynn uskoo auton olevan tulevaisuudessa entistä tarpeellisempi.
Riippumattomille erityisen tärkeä
Lahjoittajien merkitys on erityisen suuri Greenpeacen kaltaisille järjestöille, jotka eivät riippumattomuuden nimissä ota vastaan yritysten tai valtioiden tukea. Greenpeacelle kuukausittaiset lahjoittajat tuovat vuodessa yli 800 000 euroa.
Unicef saa suuren osan tuloistaan kertalahjoituksina, hätäapukeräyksistä tai yrityksiltä. Feissaamaalla löydetyt lahjoittajat tuovat järjestölle kuitenkin neljänneksen sen 11 miljoonan vuosibudjetista.
Varainhankintapalvelua neljälle järjestölle tuottavan Scandinavian Fundraisingin myyntijohtajan Sari Grönlundin mielestä feissaamalla tapahtuva jäsenhankinta on pienen notkahduksen jälkeen lähtenyt uuteen nousuun.
- Monet ovat jääneet miettimään asiaa nähtyään kadulla feissareita, ja tulleet sitten vaikka puolen vuoden kuluttua liittymään, Grönlund arvioi.
Scandinavian Fundraisingin asiakkaita ovat WWF, SPR, Pelastakaa lapset ja Kirkon ulkomaanapu. Järjestöt ostavat palvelun yritykseltä, joka huolehtii kerääjien rekrytoinnista, koulutuksesta ja käytännön järjestelyistä. Muut järjestöt toteuttavat kampanjansa itse.
Järjestöä vaihdetaan yhä tiheämmin
WWF:n talouspäällikön Harri Lundelinin mielestä feissauksen etu muihin varainhankintamenetelmiin nähden on se, että uusi lahjoittaja saa kerääjältä heti tietoa eikä joudu yksin pohdiskelemaan, mihin tulikaan liityttyä. WWF:n tuloista noin neljännes tulee feissaamalla hankituilta lahjoittajilta.
- Ainoana varainhankintakeinona tämä olisi kuitenkin liian kallis, Lundelin arvioi.
Varainkeruuyritystä johtava Grönlund vakuuttaa silti, että feissaus on kansalaisjärjestölle kustannustehokkain varainhankintatapa. Hänen mukaansa tilastot eri maista osoittavat, että sijoittamalla yhden euron feissaustoimintaan järjestö tienaa kuusi euroa.
Järjestöillä on jäsenhankinnan lisäksi haastetta myös siinä, miten saada lahjoittajasuhteet kestämään. Greenpeacen Sjövall kertoo, että eri järjestöjen kokeileminen on lisääntynyt, ja lahjoittajat vaihtavat järjestöä tiheämpään tahtiin kuin aikaisemmin.
