Strasbourg/Bryssel Useat maat Suomen lisäksi vastustavat EU:n komission suunnittelemaa sokeriuudistusta, sanoi maatalousministeri Juha Korkeaoja (kesk.) maanantaina Brysselissä. Korkeaoja oli keskustellut aiheesta kollegoidensa kanssa ennen kuin maatalousministerit käsittelivät asiaa kokouksessaan myöhemmin iltapäivällä.
- Nopeasti vaihdetuissa kommenteissa kävi ilmi, että emme ole ainoa, jotka sitä vastustaa. Maakohtaisista sokerintuotantokiintiöistä luopuminen on se kohta, mitä jäsenmaat arvostelevat komission ehdotuksissa eniten, Korkeaoja totesi.
EU:n komissio ehdotti viime viikolla, että jalostetun sokerin hintaa alennettaisiin kolmanneksella ja viljelijälle maksettavan hinnan leikkaamista 37 prosentilla. Hinnanalennuksesta 60 prosenttia korvattaisiin viljelijöille ja myös tuotannosta luopuville maksettaisiin korvauksia. Lisäksi tuotantokiintiöt eivät vastaisuudessa enää olisi jäsenmaakohtaisia, vaan niillä voitaisiin käydä kauppaa yli valtioiden rajojen.
EU:n sokeripolitiikan uudistuksen taustalla on se, että unionin sokerisektoria ei tällä hetkellä pidetä kilpailukykyisenä. Sitä ei ole juuri uudistettu sitten sen luomisen nelisenkymmentä vuotta sitten.
Suomen hallitus on puolestaan pelännyt, että uudistus veisi sellaisenaan toteutuessaan sokerijuurikkaat Suomesta ja lopettaisi sokerijuurikkaan viljelyn kokonaan.
Ministeri Korkeaojan mukaan Suomi ei voi edelleenkään hyväksyä ratkaisua, jonka myötä yksi maatalouden tuotannonala loppuisi Suomessa kokonaan. Ongelmallista hänen mielestään komission ehdotuksissa on se, että kaikki jäsenmaat eivät todellakaan voi hyväksyä sokerireformia - muissa maatalousuudistuksissa on pyritty löytämään ehdotus, jonka kaikki maat voivat jollain tavalla hyväksyä.
Sokeriuudistuksesta päätetään tulevaisuudessa enemmistöpäätöksellä, ei jäsenmaiden yksimielisyydellä. Vielä ei Korkeaojan mukaan ole kuitenkaan se aika, että ruvettaisiin laskemaan ääniä eli sitä kuinka monta maata on Suomen kannalla.
EU:n sokeripolitiikan uudistus on tarkoitus saada voimaan ensi vuoden heinäkuusta alkaen, vuotta ennen kuin nykyinen järjestelmä päättyy. Neuvotteluiden uskotaan kuitenkin kestävän pitkään.