Laiton veikkauspeli uhkaa jälleen kerran kaataa Filippiinien johtajan. Yhä useampi filippiiniläinen vaatii presidentti Gloria Macapagal Arroyon eroa ja presidentin liittolaisetkin ovat kääntäneet hänelle selkänsä.
Saarivaltiossa huhutaan myös, että vaikutusvaltaiset upseerit suunnittelisivat sotilasvallankaappausta. Mielipidemittaukset osoittavat, että Arroyo on selkeästi vähiten suosittu johtaja sitten diktaattori Ferdinand Marcosin 1980-luvun alussa. Vain 25 prosenttia filippiiniläisistä katsoo, että Arroyo hoitaa tehtäviään tyydyttävällä tavalla ja 60 prosenttia on tyytymättömiä hänen johtajankykyihinsä.
Tyytymättömyys Arroyoon johtuu pitkälti siitä, että häntä ja hänen perhettään epäillään korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.
Yhtä Arroyon poikaa ja yhtä lankoa syytetään siitä, että he ovat ottaneet lahjuksia laittoman, suositun ja tuottoisan veikkauspelin, juetengin, harjoittajilta. Arroyon miestä syytetään puolestaan suurmittaisesta rahanpesusta.
Arroyon itsensä sanotaan painostaneen Filippiinien keskusvaalilautakuntaa, jotta se takaisi Arroyon voiton viime vuoden presidentinvaaleissa. Arroyo voitti vaalit niukasti, mutta oppositio ei ole hyväksynyt vaalitulosta.
Talous vaivaa
Arroyo nousi valtaan vuonna 2001, kun hänen edeltäjänsä Joseph Estrada painostettiin eroamaan. Ainakin miljoona ihmistä kerääntyi pääkaupungin Manilan kaduille osoittamaan mieltään Estradan korruptoitunutta hallintoa vastaan.
Myös Estradaa syytettiin siitä, että hän olisi ottanut vastaan lahjuksia juetengin pyörittäjiltä. Etsradaa vastaan on nostettu syytteet valtion varojen kavaltamisesta oikeudenkäynnissä, joka on jatkunut jo kohta neljä vuotta. Estradan tavoin Arroyokin kiistää tiukasti, että hän tai hänen omaisensa olisivat rikkoneet lakia. Arroyon mukaan oppositio levittää hänen perheestään valheita päästäkseen itse valtaan.
Kansa päättänyt
Suuri osa kansasta on kuitenkin ilmeisesti jo päättänyt, että perhe on syyllinen. Myös useat kenraalit ovat julkisuudessa esittäneet tyytymättömyytensä Arroyoon ja kehottaneet häntä eroamaan.
Tämä on antanut pontta huhuille, että Filippiinejä uhkaisi sotilasvallankaappaus.
Arroyon kannalta tilannetta pahentaa se, että maan talous on kurjassa kunnossa. Sekä valtion lainaosuus että budjetin alijäämä ovat vaarallisen suuria. Yli puolet 84 miljoonasta filippiiniläisestä katsoo elävänsä köyhyydessä ja 15 prosenttia kärsii ainakin ajoittain nälästä.
Arroyo on yrittänyt ratkaista ongelmaa muun muassa tehostamalla veronkantoa. Lukemattomat varakkaat filippiiniläiset ovat jo pitkään tehneet kaikkensa kiertääkseen veroja, ja hallituksen arvion mukaan valtio on näin menettänyt parisen miljardia euroa vuosittain.
Arroyo on kuitenkin tehnyt kompromisseja vaikutusvaltaisten, etupäässä maan rikasta eliittiä edustavien eturyhmien kanssa. Näin valtion verotulot eivät myöskään tulevaisuudessa kasva riittävästi.
"Arroyo on taitava talousihminen, mutta häneltä puuttuu kyky saada tahtonsa läpi. Ainoa syy miksi hän ei ole vielä joutunut lähtemään on, ettei hänelle on löydetty sopivaa ja pätevää seuraajaa", totesi valtio-opin professori Felipe Miranda Philippine Inquirer -lehden kolumnissa.