Suomen susikanta aiotaan pitää nykyisessä noin 20 lisääntyvässä parissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ennusteen mukaan susikanta kaksinkertaistuisi seuraavan viiden vuoden aikana, jos suden pyyntimäärät pysyisivät nykytasolla. Tällaiseen kasvuun susikantaa ei kuitenkaan maa- ja metsätalousministeriön mukaan haluta päästää, vaan kannan nousu pidetään kurissa pyynnillä.
Susikanta ei ole täysin Suomen käsissä, vaan kantaa määrittää EU:n luontodirektiivi ja sen toteutumista taas valvoo EU-komissio. Luontodirektiivin edellyttää, että Suomen susikanta pysyy elinvoimaisena ja susien luontainen levittäytymisalue on riittävän laaja kannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Samalla direktiivissä edellytetään, ettei esiintymisalue ole vaarassa kaventua.
Ministeriön kala- ja riistaosaston apulaisosastopäällikön Christian Krogellin mukaan pienimmäksi elinvoimaiseksi kannaksi on RKTL:n antamien tietojen perusteella on ministeriössä määritetty noin 20 lisääntyvää paria. Krogellin mukaan tarkempaa yksilömäärää ei ole haluttu määrittää.
- Se tarkoittanee suurin piirtein vähän päälle 200 yksilön susimäärää, kiteytti Krogell.
Tämä tarkoittaa siis nykyistä susimäärää, sillä RKTL arvioi viime talven susikannaksi noin 200 sutta. Viime vuonna valmistuneessa susikannan hoitosuunnitelmassa on haettu kompromissia susikannan elinvoimaisuuden ja ihmisen sietokyvyn välillä.
Lisää susia länteen
Susikannan hoitosuunnitelman tavoitteena on turvata Suomessa elinvoimainen susikanta. Ministeriön apulaisosastopäällikön Krogellin mukaan tämä kriteeri täyttyy jo nyt. Sen sijaan suden halutaan levittäytyvän Suomessa nykyistä tasaisemmin eri puolelle maata. RKTL:n arvion mukaan Suomen nykyisistä susista noin 60 prosenttia elelee Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.
- Jos nämä tavoitteet toteutuvat ja meillä susikanta levittäytyy Itä-Suomesta uusille elinalueille, silloin tämän noin 20 lisääntyvän parin ylläpitäminen on se tärkeä raja. Suden hoitosuunnitelman avulla mahdollistetaan väljempi käytäntö vahinkoa, haittaa ja pelkoa aiheuttavien yksilöiden poistamiseen.
Krogellin mukaan suden hoitosuunnitelman perusteella susikannan kasvua voidaan rajoittaa pyyntiluvilla. Ministeriö voi myöntää lupia sekä susikannan säätelyyn että vahinkoa aiheuttavien susien kaatoon. Lähiviikkoina ministeriössä tehdään päätökset tämän syksyn pyyntirajoista. Pyyntikiintiöt kohdistuvat pääosin Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.
Susien levittäytymisen tiellä ovat ihmisten asenteet. Lännessä sutta vierastetaan enemmän kuin susien kanssa aina eläneessä idässä.