Kysely tehtiin 9.-20.marraskuuta välisenä aikana sähköpostilla ja puhelimella. Ministereistä kukaan ei vastannut kyselyyn, eikä heidän kantaansa yritetty selvittää enää soittamalla. Kaikkia muita sähköpostikyselyyn vastaamatta jättäneitä kansanedustajia tavoiteltiin puhelimella.
Lisäydinvoimaan myönteisesti suhtautuneista suurella osalla oli jo selvä kanta voimaloiden määrään.
Hankalammaksi vastauksen saaminen muuttui, kun kysyttiin, mille yhtiölle lupa pitäisi antaa ja mille paikkakunnalle ydinvoimala rakentaa.
Kantaa vailla olevista moni halusi nähdä ensin hallituksen esityksen. Samaan luokkaan merkittiin myös ne edustajat, jotka kieltäytyivät kertomasta kantaansa.
Kolmea uutta voimalaa kannattaneet perustelivat asiaa nykyisten ydinvoimaloiden korvaamisella ja ilmaston muutoksen torjunnalla.
Yhtä uutta voimalaa perusteltiin pääasiassa sillä, ettei se vielä haittaa uusiutuvan energian lisäämistä.
Kolme voimalaa lopettaisi kiinnostuksen uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ja kehittämiseen.
Lisärakentamista vastustavat epäilivät uusiutuvien energiamuotojen tallautuvan ydinvoiman alle. He eivät usko sähkön kulutuksen lisääntyvän niin paljoa, että sitä varten tarvittaisiin lisäydinvoimaa. Sähkön viejämaaksi Suomea ei missään tapauksessa haluttu.
Yhtiöistä Fennovoiman etuna pidettiin kilpailun lisääntymistä ja aluepoliittisia syitä.
Huonona puolena oli käytetyn ydinpolttoaineen sijoituspaikan puute.
Teollisuuden Voiman ja Fortumin etuina nähtiin valmis infrastruktuuri ja ydinjätteen sijoituspaikka.
