EU-asiantuntija toivoo vihdoin ratkaisua Suomen edustukseen unionin huippukokouksissa, jotta keskustelu voisi siirtyä olennaisempiin asioihin.
– Suomessa valitellaan aina, että kansalaiset eivät ole kiinnostuneita Euroopan unionin asioista. En ihmettele sitä, jos keskustelu on ollut lähinnä lautassetvimistä koko ajan, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
Suomessa on väännetty jo viisitoista vuotta siitä, ketkä osallistuvat unionin huippukokouksiin. Olennaisempaa olisi Ojasen mukaan esimerkiksi pohtia, kuinka EU-jäsenyys vaikuttaa sosiaaliturvaan tai mahdollisuuksiin tehdä töitä toisessa jäsenmaassa.
Hallitus valmistelee parhaillaan ratkaisua kiistaan. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) neuvotteli perjantaina asiasta presidentti Tarja Halosen kanssa. Vanhanen ei kertonut, syntyikö sopua.
– Valmistelu jatkuu. Sitten kun valtioneuvosto antaa esityksensä, sitten kerrotaan, pääministeri sanoi.
EU-maiden johtajat tapaavat seuraavan kerran kahden viikon päästä, kun Lissabonin sopimus on jo tullut voimaan. Sopimus muuttaa asetelmia, sillä huippukokouksesta tulee EU:n virallinen päätöksentekoelin.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan kaikki huippukokousasiat kuuluvat sen jälkeen valtioneuvoston toimivaltaan. Hallitus haluaa lautaskiistaan nyt pysyvän ratkaisun.
Ojasen mukaan presidentillä ei ole enää asiaa kokouksiin, ellei hallitus erikseen niin päätä.
– Nimenomaan pääministerin on oltava se ihminen, joka edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston huippukokouksissa, professori tulkitsee.
Halosen mukaan Lissabonin sopimus ei estä presidentin osallistumista.
– Lissabonin sopimus ei muuta Suomen perustuslakia, presidentti sanoi Ylen uutisille.
Jännitteet pidetty piilossa
Kiista kertoo presidentin ja pääministerin valtataistelusta, arvioi toinen valtiosääntöoikeuden asiantuntija.
– Taustalla on periaatekysymys, kumpi on suomalaisen politiikan, nimenomaan hallituspolitiikan ykköshahmo, sanoo valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki.
Halonen ja Vanhanen eivät ole halunneet tehdä asiasta numeroa – ainakaan julkisesti.
Valtio-opin professorin mukaan kyseessä ei ole kuitenkaan median keksimä ongelma, vaan kiista hiertää oikeasti instituutioiden välejä.
– Varmasti siellä on jopa enemmänkin jännitteitä kuin median kautta on julkisuuteen välittynyt, uskoo Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.