Valko-Venäjän Suomen-suurlähettiläs Vladimir Drazhin puhuu pitkään ja vuolaasti, kun hän vastaa - ilmeisesti taas kerran - kysymykseen maansa suhteista Venäjään ja Euroopan unioniin.
Euroopan maantieteellisessä keskustassa iäti sijainnut, historiassaan kytkentöjä sekä itään että länteen kokenut alue haluaa pitää suhteensa kunnossa kumpaankin suuntaan.
Suurlähettilään ensimmäinen perustelu on Valko-Venäjän ulkomaan vientikauppa, josta suuntautuu nyt 46 prosenttia EU:hun ja 36 prosenttia Venäjälle.
Valko-Venäjän yhteiskunta on sulkeutunut, mutta talous on avautumassa.
Suurlähettiläs jättää tässä kohdin mainitsematta, että maalla on Venäjälle edelleen huomattavasti enemmän kytköksiä kuin länteen: tuonnista kuutisenkymmentä prosenttia tulee Venäjältä, ja tärkeintä on venäläinen öljy, joka on Valko-Venäjälle niin tuonti- kuin vientituote.
Asemapaikastaan Vilnasta Suomessa ja Turussa taannoin vieraillut Drazhin on hyvin innostunut Valko-Venäjän Suomessa saamasta vastaanotosta ja kokee vuoden 2008 olleen tärkeä virstanpylväs poliittisessa keskustelussa, liike-elämän orastavissa suhteissa ja akateemisessa ja kulttuurivaihdossa.
Kun puhutaan tarpeeksi kauan, edetään aina urheiluun. Minskin Dynamossa pelaa tätä nykyä seitsemän suomalaista jääkiekkoilijaa kapteenina Ville Peltonen.
"Sanoisin että viime vuosi oli poliittisen dialogin kannalta tärkeä", Drazhin sanoo.
Suomesta kävi 2008 Minskissä parlamentaarinen valtuuskunta. Valko-Venäjä hyväksyttiin keväällä EU:n itäisen kumppanuuden ohjelmaan.
Maa sai kutsun tarkkailijaksi Itämeren maiden neuvostoon, mikä on luonteva ympäristöteko, koska Valko-Venäjältä kaksi jokea kuljettaa vettä Itämereen.
Viimeinen tikki Suomen suunnasta oli Valko-Venäjällä käynyt liikemiesvaltuuskunta, jossa mukana olleet yritykset tuntuivat löytävän paljon uutta entuudestaan niille tuntemattomasta maasta.
Suurlähettiläs sanoo olevansa ylpeä siitä, miten nopeasti kauppasuhteet Suomen ja Valko-Venäjän välillä ovat viime vuosina kehittyneet.
Muutaman vuoden takaisesta 30 miljoonasta eurosta kauppavaihdon arvo on kasvanut 300 miljoonaan.
Kuvaavaa Valko-Venäjän etsinnöille idän ja lännen välissä on kolme uutta energiaprojektia. Joulukuussa avataan maan länsiosissa kolmas voimalaitos, jossa Wärtsilä on ollut mukana.
Venäläisestä energiasta riippuvainen maa rakentaa energiateknologiaa, joka käyttää nimenomaan kotimaisia raaka-aineita, esimerkiksi puuta ja turvetta.