Uusiutumisen hengen on oltava Suomessa kova, patistaa Pekka Pokela ja vaatii selvempiä signaaleja kasvuilmapiirin luomiseksi. Yrityksille Elinkeinoelämän Keskusliiton tuore sektorijohtaja suosittaa "omalääkäriä" tehostamaan kasvun edellytyksiä.
"Edelleenkin erittäin murheellista on se, että kasvuun kannustaminen Suomessa sekä yhteiskunnan arvolataus kasvuun, menestymiseen ja suomalaiseen hyvinvointiin on kovin varovaista."
Olisi merkittävä yhteiskunnallinen signaali, jos veropolitiikan hyväksyttäisiin olevan Suomelle investointi tulevaisuuteen, työllistymiskehitykseen ja menestymiseen.
"Veroilla konkretisoidaan mielipide ja arvostus asioita kohtaan", Pokela toteaa ja viittaa etenkin omistuksen kovaan verotukseen.
Kyseessä ei ole niinkään raha- kuin mielikuvakysymys. "Tarvitaan henkisesti voittamiseen kannustava ilmapiiri."
Tutkimus ennakoivaksi
Pekka Pokela nousi kesällä yllätysnimenä EK:n johtajaviisikkoon. Tekniikan tohtori on tähän asti vastannut Teknologiateollisuus ry.:ssä toimintaympäristön kehittäminen -yksiköstä.
Uudessa EK:ssa Pokelan työkenttä laajenee koskemaan yrittäjyyttä ja osaamista.
Kohteena on näin koko yritysten uusiutumiseen liittyvä innovaatiotoiminta kansainvälistymisestä koulutus- ja työvoima-asioihin sekä maahanmuuttopolitiikkaan.
EK:ssa ei ole tarkoitus tehdä jakoa isoihin ja pieniin yrityksiin, Pokela vakuuttaa. Silti pk-yritykset tarvitsevat isoja enemmän käytännön tukea, joka liittyy liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Sillä pk-yritys joutuu isoa useammin murrospaikkoihin, kuten päättämään, haluaako kasvaa.
Uusia, yhä pienempiä yrityksiä onkin saatava mukaan innovaatiopalvelujen käyttäjiksi. Mutta tarvitaan muutakin kuin teknistä osaamista, jos yritys aikoo kyseenalaistaa perusstrategiat, tuotteiston, liiketoimintamallin ja toimintatavat markkinoilla, Pokela hoputtaa.
Siksi tutkimuksen olisi edistettävä jatkossa ennakoivammin yritysjohdon strategioita ja avauksia. "Se on Suomen etu." Erityisesti liiketalous- ja kauppatieteen tutkimuksen pitäisi antaa suurempi panos yritysten kehittämiseen. "Teknologiapuolella tässä on onnistuttu."
Huipuille hyväksyntä
"Suomen ainoa menestymisen keino on olla osaamisessa maailman huipulla." Nyt seurataan pitkälti MIT:n, Harvardin tai Stanfordin kansainvälisiä tähtiä. Hyvä näinkin, mutta pitäisi olla myös omia kyseenalaistajia, Pokela toteaa.
"Ilman omia huippuja ei päästä integroitumaan osaamisen kansainväliseen kenttään", Pokela lausuu.
Sama ongelma näkyi juuri Ateenassa. "Jos halutaan menestystä, tarvitaan huippuja." Ja huiput täytyy myös hyväksyä. Joten palataan takaisin alkuun: "Jos siis huippuosaaminen on tärkeää, niin miksei se näy veropolitiikassa?"
"Luovuutta ja voimaa saadaan jatkossa sillä, että täällä ei ole niin paljon suomalaisia", Pokela provosoi toivoen enemmän ulkomaisia osaajia.
Kun kansainväliset huiput saadaan työskentelemään Suomen hyödyksi, turvataan veropohjaa ja hyvinvointia.
Suomi pärjää vain jatkuvan muutoksen varassa. Joten kaikki osaaminen, joka liittyy uuden luomiseen, on kullan arvoista. Uudet ratkaisut kompensoivat korkeita kustannustekijöitä, Pokela luottaa.
"Uutta luova, koko ajan kehittyvä tuotanto on niin vaikeaa, ettei sitä muualla osata."
"Omalääkäri" apuun
Kehittämispalveluita tarjoavia organisaatioita on valtavasti. Mutta myös projektit ovat pirstaloituneita. "Herää kysymys, kannustaako tämä riittävän suuriin loikkiin?"
"Voisiko yrityksen projektit koota yhdeksi paketiksi, vaikka kasvuohjelmaksi, jossa on yksi vastuullinen." Kyseinen ulkopuolinen henkilö edustaisi kaikkia rahoitustahoja. "Se on yrityksen omalääkäri."
Luottohenkilö rakentaisi pk-yritykselle kehitysprojektisalkun, kokoaisi sinne esimerkiksi koulutuksen, kansainvälistymisen kuin tuotekehityksenkin. Yrityksen kannalta kyseessä olisi yksi hanke, joka on riittävän pitkäjänteinen, merkittävä ja kannustaisi kasvuun ja riskinottoon.
"Isompia kokonaisuuksia, enemmän riskiä, enemmän kasvutavoitetta, tehokkaampi hallinto ja monipuolisempi sisältö." Asioita ei kannata harrastaa peräkkäin, Pekka Pokela varoittaa. Nopeus on kaikki.